(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Paljon matkapuhelimessa puhuvilla on havaittu muutoksia unen laadussa ja oppimiskyvyssä. Kännyköiden terveyshaitat puhuttavat.

1. Mikä matkapuhelimessa voi haitata terveyttä?

Matkapuhelin pitää yhteyttä verkkoon radioaalloilla. Kun ihminen viestittelee matkapuhelimellaan, osa näistä radioaalloista imeytyy matkapuhelimen käyttäjään. Nykytiedon mukaan matkapuhelin ei kuitenkaan vaaranna terveyttä.

2. Voiko radioaalloille 
altistua muuallakin?

Säteily liittyy kaikkiin langatonta verkkoa käyttäviin laitteisiin, mutta esimerkiksi tablettitietokoneessa se on huomattavasti vähäisempää kuin matkapuhelimessa. Matkapuhelimet ovat nykyihmisen merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde.

3. Millä mekanismilla radioaallot vaikuttavat?

Ihmiseen imeytyvät radioaallot lämmittävät kudoksia. Kudosten lämpeneminen on matkapuhelinta käytettäessä kuitenkin niin vähäistä, että se ei aiheuta terveyshaittoja.

Muista vaikutusmekanismeista on olemassa epäilyjä, mutta niitä ei ole pystytty varmentamaan tieteellisissä tutkimuksissa.

4. Mistä tiedän, onko oma puhelimeni turvallinen?

Matkapuhelinten aiheuttamaa säteilyaltistusta mitataan SAR-arvolla, jolla määritetään kehoon imeytyvän radiotaajuisen energian eli lämmön määrää. Radiotaajuisen säteilyaltistusten turvarajaksi on asetettu 2,0 W/kg.

Mitä alhaisempi SAR-arvo, sitä vähemmän kännykkä säteilee. Suomessa myytävien kännyköiden SAR-arvot vaihtelevat 0,2:sta 1,4:ään.

5. Millaisia vakavimmat 
terveysvaarat voivat olla?

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut matkapuhelimien säteilyn mahdolliseksi syöpää aiheuttavaksi tekijäksi. Tutkimuksissa on saatu viitteitä matkapuhelimen runsaan, pitkäaikaisen käytön yhteydestä kahteen aivokasvaintyyppiin.

On myös epäilty, että matkapuhelin aiheuttaisi vaurioita perimään, solujen toimintahäiriöitä, kohonneen Alzheimerin tautiriskin ja muutoksia unen laatuun sekä oppimiskykyyn.

Näitä vaikutuksia ei ole kuitenkaan pystytty varmentamaan tieteellisissä tutkimuksissa.

6. Ovatko jotkut ihmiset toisia suuremmassa riskissä?

Toistaiseksi terveysriskit perustuvat oletuksiin, joten asiaa on vaikea arvioida. Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee vähentämään erityisesti lasten altistumista matkapuhelimen säteilylle, koska lapsena kännykän käytön aloittanut ehtii altistua mahdollisille haitoille aikuista pidemmän ajan.

Lapsen kehittyvä elimistö on aikuisen elimistöä herkempi kehon ulkopuolisille altistuksille.

7. Miksi kännykän terveyshaitoista kiistellään?

Matkapuhelinten terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Joissain tutkimuksissa on saatu viitteitä haitallisista vaikutuksista. Erilaiset näkemykset liittyvät yleensä siihen, kuinka suuri painoarvo näille viitteille pitäisi antaa suositusten laatimisessa.

STUK luottaa arviossaan kansainvälisten riippumattomien asiantuntijajärjestöjen kannanottoihin. Niiden mukaan haitallisista terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, mutta joistain asioista tarvitaan lisää tutkimustietoa johtopäätösten tekemiseksi.

8. Kuinka kännykän 
vaikutuksia ihmiseen 
on tutkittu?

Tutkimuksia on tehty tuhansia. Niitä on kolmea päätyyppiä: epidemiologiset tutkimukset, altistuskokeet eläimillä ja altistuskokeet soluviljelmillä.

Epidemiologisissa tutkimuksissa tarkastellaan suuria ihmisjoukkoja ja etsitään tilastollisia yhteyksiä runsaan matkapuhelimen käytön ja sairauksien välille.

Eläinkokeissa koe-eläimiä altistetaan matkapuhelinsäteilylle. Näiden eläinten sairastuvuutta ja muita vaikutuksia verrataan ilman säteilyä eläviin koe-eläimiin.

Solukokeissa maljassa kasvatettavia soluja altistetaan matkapuhelimen säteilylle ja tutkitaan solutasolla tapahtuvia muutoksia.

9. Miten puhelimien turvallisuutta seurataan?

Laissa on annettu säteilylle sallitut, turvallisiksi todetut altistusrajat, joita matkapuhelinvalmistajat ovat velvollisia noudattamaan. STUK valvoo näitä rajoja testaamalla vuosittain markkinoilla olevia puhelinmalleja.

10. Onko puhelimille tulossa käyttörajoituksia?

Nykytiedon mukaan niitä ei tarvita. Joissain maissa viranomaiset velvoittavat esimerkiksi matkapuhelinten valmistajia kertomaan epäillyistä terveysriskeistä myyntipakkauksissa tai tarjoamaan hands free -kuulokkeen puhelimen mukana.

Suomessa STUK on katsonut, että suosituksiin ja opastukseen perustuva järkevä varovaisuus riittää. Rajoitusten sijaan STUK opastaa nettisivuillaan www.stuk.fi matkapuhelimen turvalliseen käyttöön.

11. Miten itse voi vähentää säteilylle altistumista?

Altistumista voi vähentää lyhentämällä matkapuhelimen käyttöaikaa ja ottamalla laitteeseen etäisyyttä.

Kannattaa suosia hands free- tai kaiutintoimintoja. Kun puhelin siirretään 30 senttimetrin päähän kehosta, säteilyaltistus pienenee sadasosaan.

12. Voiko älypuhelin 
olla perinteistä 
haitallisempi?

Aivojen altistumisen kannalta perinteinen ja älypuhelin eivät eroa toisistaan. Älypuhelimessa on toki sovelluksia, jotka voivat päällä ollessaan pitää yhteyttä verkkoon. Jos puhelin on tällöin taskussa, se altistaa läheisiä kudoksia.

Tyypillisimpien sovellusten, kuten sähköpostien päivityksen aikana matkapuhelin ei aiheuta merkittävää altistumista. Toisaalta, jos älypuhelimen verkkoyhteys jaetaan esimerkiksi kannettavalle tietokoneelle langattoman verkon avulla, puhelin saattaa lähettää yhtä paljon säteilyä kuin puhelun aikana. Tällöin puhelin kannattaa pitää taskun sijaan pöydällä.

Asiantuntijana laboratorionjohtaja Tommi Toivonen, Säteilyturvakeskus.

Teksti: Virve Järvinen
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 1/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X