Onko katuruoka katuruokaa vaikka maan alla?

Jaa artikkeli
katuruoka street food
Katuruokaa syödään Suomessa yhä harvemmin kadulla. © Colourbox
Katuruoka on yhä suosionsa huipulla, mutta harvemmin enää kadulla.

Katuruoka on nyt niin suosittua, että asiakkaita riittää, myytiinpä sapuskaa kaduilla, ravintoloissa – tai kauppakeskuksen alimmissa kerroksissa.

Miksi katuruoka on niin suosittua juuri nyt, onhan kadulla voinut syödä ruokaa aiemminkin? Johanna Catanilla on siitä useampia teorioita. Catani on kirjoittanut kirjan Syömään vai drinkille? Se käsittelee suomalaista ravintolakulttuuria.

”Ruoka ja hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä”, hän aloittaa.

”Lisäksi ulkona syöminen on arkipäiväistynyt ja se on mahdollista useammille kuin ennen. Yhä nuoremmat kokevat, että he voivat maksaa ruuasta sen sijaan että tekisivät sitä itse.”

Matkustamisellakin on hänen mukaansa lusikkansa sopassa. Kun suomalaiset käyvät matkoilla, he maistavat uusia ruokia. Samoja makuelämyksiä on kiva kokea vielä kotiin palaamisen jälkeenkin. Ravintolat tekevät sen helpoksi.

”Me ihmiset etsimme jatkuvasti kokemuksia, joista hyödymme ja joista saamme jotain irti. Ja kun riittävän moni kiinnostuu samaan aikaan jostain asiasta, syntyy ilmiö.

Ruokavaunusta ravintolaksi

Helsinkiläiseen kauppakeskus Kamppiin avattiin viime viikonloppuna katuruokakeskittymä. Saman katon alla sijaitsee kuusi keittiötä, joista voi ostaa ruokaa ja syödä sitä paikan päällä tai viedä mukanaan.

”Kun aloimme tehdä tätä, uskoimme, että siitä tulee iso juttu, muttemme ehkä osanneet odottaa ihan näin isoa suosiota”, sanoo Pasi Hassinen Street Gastrosta.

Street Gastro on yksi keskittymän kuudesta ravintolasta.

Pasi Hassinen perusti Street Gastron yhdessä Pertti Kallioisen kanssa kolme vuotta sitten. He olivat nähneet, miten iso juttu katuruoka oli maailmalla ja ajattelivat, että Suomessakin voisi olla kysyntää sellaiselle. Niinpä kaksikko vei ruokavaunun Helsingin keskustaan ja alkoi valmistaa siinä ruokaa.

Katuruoka siirtyi ravintolaan

Kesä ja katuruoka osoittautui toimivaksi yhdistelmäksi. Street Gastro -vaunulla riitti asiakkaita, mikä sai Hassisen ja Kallioisen etsimään toiminnalle sopivaa sisätilaa. Marras-joulukuun vaihteessa sellainen löytyi ja katuruoka siirtyi ravintolaan.

Nyt Street Gastrolla on viisi ravintolaa ympäri Helsinkiä. Kun katuruuan pioneeriksi kutsutun Street Gastron Pasi Hassiselta kysyy, mikä oikeastaan on katuruokaa, hän tiivistää asian seuraavasti:

”Se on edullista ja laadukasta, käsin syötävää ruokaa.”

Street Gastron annosten hinnat pyörivät kymmenen euron tienoilla. Laadukkaalla Hassinen viittaa siihen, ettei Street Gastrossa käytetä puolivalmisteita. Lihat, kastikkeet ja leivät valmistetaan paikan päällä. Makkaraperunoita tai lihapiirakkaa on Street Gastrosta turha kysellä, samoin ketsuppia.

Tavallaan kadulla

Pasi Hassinen on sinut sen kanssa, että Street Gastro myy katuruokaa kauppakeskuksessa, minne ei päivänvalo paista.

”Kampin keskuksen E-taso on kaupunkikaavassa katutasolla, että siinä mielessä ollaan kadulla”, hän sanoo ja nauraa.

Hassinen lisää, ettei Street Gastro epäröi viedä katuruokaansa Kampin lisäksi muihinkin kauppakeskuksiin. Tosin Hassinen olisi jo valmis luopumaan koko katuruoka-termistä.

”Kaikki puhuvat katuruuasta ja street foodista, mutta voisi sitä kutsua toisellakin nimellä.  Jos joku sellaisen keksii, niin mikä ettei! Loppupeleissä kyse on kuitenkin vain hyvästä ja laadukkaasta ruuasta.”

Mitä kahvi edellä, sitä ruoka perässä

Johanna Catani tuumaa, että katuruuan määrittely etsii varmasti vielä muotoaan. Siksi hän ei näe syitä puida sitä, onko katuruoka katuruokaa jos sitä syödään ravintolassa eikä kadulla.

Hän vertaa katuruokaa take away -kahveihin. Kun ne rantautuivat Suomeen vuosituhannen vaihteessa, ihmetteli osa kansalaisista, miksi sumpin kanssa pitää juosta ympäri kaupunkia kun sitä voi hyvin ryystää aloillaankin.

”Enää sellaista ei pidetä poikkeuksellisena tai huonona käytöksenä”, Catani toteaa.

”Suositut toimintamallit jäävät aina elämään.”

X