Onko matala kenkä parempi jalalle?

Talven jälkeen kepeät kengät hellivät jalkoja. Vai sittenkin päinvastoin? Jalkojenhoitaja Anja Hokkanen vastaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Talven jälkeen kepeät kengät hellivät jalkoja. Vai sittenkin päinvastoin? Jalkojenhoitaja Anja Hokkanen vastaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Koroton kenkä on terveellinen kenkä.

Tarua. Kovilla alustoilla liikkuva ihminen tarvitsee kenkäänsä parin kolmen sentin koron. Korko helpottaa askeleen ensimmäistä vaihetta eli kantaiskua ja estää kehon takaosaa, polvitaivetta ja alaselkää jännittymästä haitallisesti. Se ehkäisee myös kantapään ja akillesjänteen kipuja. Jos pitkittäinen jalan kaari on hyvin voimakas eikä korkoa ole, jalan keskiosa jää astuessa ilman tukea.

Ballerinat ja avokkaat ostetaan usein liian pieninä.

Totta. Jotta kantapää pysyisi astuessa paikallaan, kengässä on oltava napakka ja riittävän korkea kantakappi – mitä avokasmallisissa kengissä ei aina ole. Kun jalka nousee kengästä, moni erehtyy pitämään kenkää liian suurena ja vaihtaa sen itselle turhan pieneen.

Kenkä on sopivan kokoinen, kun sen kärkeen jää puolen sentin käyntivara eikä yksikään varvas mene ahtauden vuoksi toisen päälle. Vanhemmiten ihminen tarvitsee aiempaa leveämpiä kenkiä, sillä iän myötä jalan sisäkaari laskeutuu ja jalka levenee.

Varvassandaalit pilaavat jalan.

Totta. Kengän tehtävä on vaimentaa jalkaan kohdistuvaa iskua. Se onnistuu vain, jos pohja on vähintään puoli senttimetriä paksu. Varvastossuissa sekä monissa ballerinoissa ja tennareissa on olematon pohja. Varvastossut altistavat myös vasaravarpaille, sillä niistä pidetään kiinni varpailla. Niissä jalan työntövaihe jää askelluksessa tehottomaksi.

Jalka kestää huononkin kengän, jos sitä pidetään satunnaisesti. Kenkiä on hyvä vaihdella päivän aikana ja satsata niihin, joita käyttää ajallisesti eniten.

Seura 20/2013

X