Onko sinulla sydän- ja verisuonisairaus? Tulppa-kuntoutus tarjoaa vertaistukea ja apua sairastuneelle

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tulppa-kuntoutus
Tulppa-kuntoutuksessa saa tietoa ­sairauksista, taitoja niiden hoitamiseen, vertaistukea sekä rohkeutta liikkumiseen ja kannustusta elin­tapojen muuttamiseen. Kuva: istockphoto
Tulppakuntoutus on Sydänliiton kehittämä malli, johon mukaan ovat tulleet myöhemmin myös Aivoliitto ja Diabetesliitto.

Mikä on tulppa-kuntoutus ja kenelle se on suunnattu? Näin kysymyksiin vastaa asiantuntijamme Tulppa-ohjaaja, terveydenhoitaja, TtM Sirpa Hyyrönmäki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulu.

1. Kenelle Tulppa-kuntoutus on tarkoitettu?

Tulppa-kuntoutus on suunnattu henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonisairaus, kuten sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertohäiriö. Kuntoutus sopii myös heille, joilla on korkea riski sairastua sydän- ja verisuoni­tauteihin, kuten esimerkiksi diabeetikoille.

Lue myös: Lupaavia innovaatioita sydänterveyden hyväksi – Geenitesti, Nightingale-analyysi ja eteisvärinän tunnistavat sovellukset

2. Miksi Tulppa-kuntoutus on tarpeen?

Sairastumisen jälkeen elämään tulee paljon uusia asioita. On hoidettava lääkitykset ja harjoiteltava sopeutumista sairauteen.

Tulppa-kuntoutus tarjoaa tietoa ­sairauksista, taitoja niiden hoitamiseen, vertaistukea sekä rohkeutta liikkumiseen ja kannustusta elin­tapojen muuttamiseen.

Ryhmässä on myös omien mittaus- ja laboratorioarvojen kehitystä, eli oman kunnon kohenemista mahdollisuus seurata.

3. Miten Tulppa-kuntoutusta järjestetään?

Se on avokuntoutusta ja sitä järjestetään terveyskeskuksissa, lähellä kuntoutujan arkea. Ammattilaisten vetämät ryhmät kokoontuvat 8–10 kertaa viikon, parin välein. Seurantakäynnit järjestetään 6 ja 12 kuukauden kuluttua ryhmän alkamisesta.

Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton kehittämä malli, mukaan ovat tulleet myöhemmin myös Aivoliitto ja Diabetesliitto.

Lue myös: Hoida sydämen terveyttä oikein – Näin asiantuntijat ohjaavat ja antavat 17 vinkkiä sydänterveyteen

Lue myös: Maritan sydän vaati pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen: ”Minulla oli ollut sydänpysähdys – olin ollut puoli minuuttia kuolleena”

Marita Kantola

”Sydänsairauteen sopeutuminen vie aikaa. Harrastukset antavat minulle elämänvoimaa”, Marita Kantola sanoo. © Teija Soini / Otavamedia

Juttu on julkaistu aiemmin Kotilääkäri-lehdessä 3/2019.

X