Onko sinullakin heijastin, jonka näkyvyys heikkenee iän myötä?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Pekka Nieminen/om-arkisto
Pehmoheijastimien ja heijastinnauhojen näkyvyys heikkenee käytössä, muistuttaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Heijastinta ei tarvitse, jos tie on valaistu hyvin pimeän aikaan.

Tarua. Heijastimiin liittyy muutamia yleisiä harhaluuloja. Yhden mukaan valaistu reitti korvaisi kokonaan heijastimen. Toisen harhaluulon mukaan kulkija olettaa usein kuskin näkevän hänet samanaikaisesti, kun hän havaitsee auton valot. Kumpikaan luulo ei ole totta. Heijastinta käyttävän ihmisen näkyvyys paranee heijastimen avulla jopa nelinkertaiseksi, joten siitä ei ole koskaan haittaa. Autoilija huomaa heijastimettoman kulkijan 40 metrin päästä, mutta heijastin voi näkyä jo 150 metristä. Mitä enemmän ihmisellä on valaisevaa pintaa päällään, sitä paremmin hän näkyy autoilijalle.

 

Valaisin kannattaa asettaa lantion korkeudelle.

Totta. Paras paikka heijastimelle on ranteen tai lantion korkeudelle, sillä siitä se näkyy ajovaloihin helpoimmin. Hihaan kiinnitetty heijastinnauha on tehokas, sillä käden heilahdus kävellessä viestii liikkeestä. Autoilija saa liikkeestä paremmin vihjeen, että edessä on jalankulkija. Polven korkeudella heijastimesta ei ole yhtä paljon hyötyä, sillä kuski voi sekoittaa sen muiden ajoneuvojen valoihin.

 

Heijastin heijastaa aina.

Tarua. Vaikka monen kovapintaisen CE-merkityn heijastimen valaisuteho on lähes ikuinen, markkinoilla on myös heikompilaatuisia malleja. Useat pehmoheijastimet ja heijastinnauhat menettävät näkyvyyttään käytössä. Pehmomalli tummuu ja likaantuu iän myötä. Heijastinnauhojen teho huononee, kun niitä pestään kovissa lämpötiloissa. Heijastimen tehon voi testata vaikka pimeällä kotipihalla.

X