Ovatko superfoodit pelkkää rahanhukkaa? Ravitsemuksen turvallisuuden professori vastaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Superfoodien käytöstä ei voi antaa yhtenäisiä suosituksia. © Colourbox
Superfoodeista voi saada yliannostuksen.

1. Mitä superfood-sanalla yleensä tarkoitetaan?

Superfood on markkinoinnissa käytetty termi. Usein sillä tarkoitetaan, että elintarvike on erityisen ravintorikas. Superfood-sana sellaisenaan ei tarkoita, että tuote olisi erityisen terveellinen.

Elintarviketurvalisuusvirasto Evira sallii termin käytön, mutta määrää, että jos sitä käytetään elintarvikkeiden markkinoinnissa, sen yhteyteen täytyy liittää terveysvaikutuksen täsmentävä terveysväite.

Terveysväite täytyy olla mukana siinäkin tapauksessa, että tuotetta mainostetaan esimerkiksi internetissä, televisiossa tai blogissa.

2. Mitä terveysväitteet ovat?

Terveysväitteellä tarkoitetaan sellaista väitettä, jossa todetaan, että elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveyden välillä on yhteys.

Terveysväitteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Jostakin tuotteesta voidaan kertoa, että se auttaa alentamaan verenpainetta vain, jos se on ensin pystytty osoittamaan tieteellisessä tutkimuksessa.

Euroopassa on terveysväiterekisteri, jossa luetellaan sallitut ja ei-sallitut terveysväitteet.

3. Ovatko terveysväitteettömät elintarvikkeet terveellisiä ollenkaan?

Ovat toki. Terveellisyys on paljon laajempi käsite kuin pelkkä terveysväite. Esimerkiksi millään kotimaisella marjalla, omenalla, tomaatilla, pakurikäävällä tai ruusujuurella ei ole terveysväitettä, vaikka ne ovat kaikki hyvin ravintorikkaita.

Myöskään suosituilla ulkomaisilla superfoodeilla, kuten maca-jauheella tai raakakaakaolla ei ole terveysväitettä. Ne voivat kaikki kuitenkin olla osana terveellistä ruokavaliota ja tuoda monipuolisuutta ravintoon. Niiden tuotepakkauksissa ei saa kuitenkaan käyttää superfood-sanaa.

4. Onko superfoodeista tutkimustietoa?

Kaikkialla maailmassa tutkimus kohdistuu yleensä raaka-aineiden sisältämien ainesosien tutkimukseen. Joistakin superfoodien ainesosista on paljon tutkittua terveystietoa, kuten esimerkiksi omega-3-rasvahapoista, vitamiineista ja kivennäisaineista

Sen sijaan itse tuotteiden, kuten chia-siemenien vaikutusta terveyteen on tutkittu vähän.

Monista ulkomaisista superfoodeista on tehty pieniä tutkimuksia. Merkittäviä, kliinisiä kaksoissokkotutkimuksia niistä ei kuitenkaan ole tehty.

5. Tutkitaanko superfoodeja nykyään?

Maailmalla tutkitaan tällä hetkellä paljon muun muassa fenolisia yhdisteitä, kuten flavonoideja sisältäviä raaka-aineita. Niitä on erityisesti mustikassa, suklaassa, kahvissa, teessä ja punaviinissä. Niillä väitetään olevan hyviä vaikutuksia muun muassa silmien terveyteen ja veren virtaavuuteen.

Sen lisäksi paljon tutkimusta tehdään myös karotenoideista, kuten lykopeenistä, jota on muun muassa tomaatissa. Lykopeenin vaikutukset sydänterveyteen ja syövän riskin vähentämiseen kiinnostavat tutkijoita.

Tutkimus keskittyy yleensä kansansairauksien ratkaisemiseen, ei tietyn kasvin tutkimiseen.

6. Kauanko superfoodeja on turvallista käyttää yhtäjaksoisesti?

Superfoodit ovat hyvin erilaisia, ja siksi niistä ei voi antaa yhtenäisiä suosituksia. EU:n väiteasetus kuitenkin velvoittaa, että valmistajan täytyy kertoa tuotteen yhteydessä, kuinka paljon ja kuinka usein sitä on käytettävä, jotta väitetyn hyödyn voi saada.

Lisäksi varoitusmerkintä täytyy olla mukana niissä tuotteissa, joiden liiallisesta nauttimisesta voi aiheutua haittaa terveydelle.

7. Tiedetäänkö joidenkin superfoodien olevan haitallisia joillekin ihmisryhmille?

Maalaisjärki auttaa pitkälle. Esimerkiksi siitepölylle allergisten ei kannata käyttää siitepölyvalmisteita.

Kovan rasvan tiedetään myös olevan terveydelle haitallista, ja siksi kookosrasvaa ei suositella kenellekään.

Myös ruoan koostaminen yksittäisten ainesten seoksena voi johtaa vääristyneeseen ruokavalioon.

Tavallista ruokaa syömällä yliannostusta on lähes mahdotonta saada, mutta jos samaan aikaan käyttää monia erilaisia ravintolisiä, yliannostusten riski kasvaa.

8. Voiko superfoodeja käyttää liikaa?

Voi tietysti. Oireet ovat eri aineiden yliannostuksessa erilaisia. Esimerkiksi proteiinin ja nitraatin yliannostukset aiheuttavat erilaisia oireita. Usein oireet alkavat näkyä vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen.

Jos proteiinia syö liikaa, se saattaa varastoitua rasvana kehoon. Toisaalta liika proteiini kuormittaa myös munuaisia. Jos taas esimerkiksi punajuuressa, rucolassa tai pinaatissa runsaasti olevaa nitraattia syö liikaa, elimistön hapenkuljetus häiriintyy. Se saattaa oireilla esimerkiksi sormien sinertämisenä.

9. Minkälaisia asioita on hyvä tarkistaa superfoodeja ostaessa?

Humpuukituotteelle on tyypillistä, että tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista annetaan katteettomia lupauksia. Tuotteeseen kannattaa suhtautua kriittisesti, kun tuotteen vaikutus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

Myös silloin, jos ostaa tuotteen internetistä tai posti- tai puhelinmyynnin kautta eikä yritys ilmoita omia yhteystietojaan, tuotetta on syytä välttää.

Usein tuotteita mainostetaan myös jonkun yksittäisen lääkärin, kuluttajan tai julkisuuden henkilön suosittelemana, mutta se ei vielä kerro tuotteen todellisista vaikutuksista mitään.

10. Onko terveyden kannalta parempi käyttää kotimaisia kuin ulkomaisia superfoodeja?

Kotimaisissa superfoodeissa saattaa olla vähemmän vieraita aineita, kuten kasvinsuojeluaineiden jäämiä ja ympäristömyrkkyjä.

Evira suosittelee erityisesti pienille lapsille kotimaisia kasviksia, sillä ulkomainen pinaatti, kurkku, omena, salaatti ja pavut sisältävät kasvinsuojeluaineiden jäämiä niin paljon, että lapsi altistuu niille liikaa.

Myös Tullilaboratorio on havainnut kasvinsuojeluaineiden jäämiä muun muassa ulkomailta tuoduista goji-marjoista.

Kaikki superfoodit eivät kuitenkaan kasva Suomessa, eikä niitä siten voi ostaa kotimaisina vaihtoehtoina.

Asiantuntijana ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto.

X