Onko vaihdevuosiin tarkoitettu hormonikorvaushoito turvallista?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Hormonikorvaushoito tulee räätälöidä jokaiselle erikseen. © Colourbox
Vaihdevuosioireita voidaan helpottaa hormonikorvaushoidolla, tavallisimmin estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmällä. Sen teho ja turvallisuus arveluttavat.

1. Mitä hyvää vaihdevuosissa on?

Moni sanoo, että löytää itsestään vaihdevuosissa uutta särmää. Raskauden pelon poistuminen on monelle helpotus ja vapauttaa naisen nauttimaan seksistä uudella tavalla.

Vaihdevuosissa voi alkaa olla entistä enemmän aikaa itselle ja parisuhteelle, sillä mahdolliset lapset pärjäävät jo omillaan. Tosin moni on tässä iässä vastuussa iäkkäistä vanhemmistaan.

2. Miten estrogeenin vähyys vaikuttaa naiseen?

Vaihdevuosissa munasarjojen hormonitoiminta heikkenee, mutta se ei tapahdu hetkessä. Jokaiselle naiselle tulee vaihdevuosioireita, tosin kaikki eivät tunnista niitä. Yhdellä ne tulevat voimalla yhtenä yönä, toisella ne varoittelevat tulostaan vähitellen. Useimmilla oireet alkavat jaksoittain: välillä on hiljaisempaa ja helpompaa, mutta välillä arki täyttyy vaihdevuosioireista. Lievistä oireista kärsivän on vaikea ymmärtää, että joku voi olla oireiden vuoksi itsemurhan partaalla.

Hikoilu, kuumat aallot ja limakalvojen kuivuus ovat tunnetuimpia vaihdevuosioireita. Aamuyön unettomuus, nivelkivut, lisääntynyt ärtyneisyys, itkuherkkyys, mielialan lasku, rytmihäiriöt ja monenlaiset virtsavaivat ovat tavallisia, mutta huonosti tunnettuja vaihdevuosioireita.

3. Pitääkö hormonikorvaushoidosta potea huonoa omaatuntoa?

Monet naiset katsovat oikeudekseen tuomita hormonikorvaushoitoa käyttävän naisen. Tällaiset puheet saavat monen syyttä häpeämään tarvitsemaansa hoitoa.

Estrogeenin väheneminen naisen elimistössä rapauttaa naisen terveyttä – ja tämä tahtoo jäädä keskustelussa oireiden jalkoihin. Kun estrogeenipitoisuudet alkavat elimistössä laskea, verenpaine ja kolesteroli lähtevät nousuun ja sokerinsietokyky heikkenee. Muutosten vuoksi riski saada sepelvaltimotauti ja kakkostyypin diabetes lisääntyvät. Samaan aikaan osteoporoosin, paksusuolen syövän, dementian ja aivoinfarktin riski kasvaa.

Mielestäni on ajattelematonta pidättäytyä hoidosta joka suojaa näiltä vaaroilta. Sen sijaan naiselle määrätään muun muassa kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä. Moni ei näitä lääkkeitä tarvitsisi, jos sen sijaan käytettäisiin räätälöityä hormonihoitoa.

4. Riittäisikö paikallinen estrogeeni?

Pienellä joukolla naisista limakalvo-oireet ovat ainoita vaihdevuosioireita ja heille paikallinen hoito riittää. Se voi auttaa myös yliaktiiviseen rakkoon ja estää virtsatietulehduksia.

Pelkkä paikallishoito ei kuitenkaan vähennä estrogeenin vähyyteen liittyviä terveyshaittoja, kuten verenpaineen nousua tai sepelvaltimotautia. Ellei nainen käytä hormonikorvaushoitoa, näitä muita haittoja täytyy hoitaa muulla tapaa – monesti elämäntaparemontti ei riitä tähän, vaan tarvitaan myös lääkehoitoja.

D-vitamiini muistuttaa rakenteellisesti estrogeenia ja moni estrogeenin vähyyteen liittyvä riski ja oire voivat pienentyä huolehtimalla yksilöllisesti D-vitamiinin saannista. Oikea D-vitamiinitaso ja -annos paljastuvat verikokeella.

5. Voisiko masennuslääkkeellä ehkäistä kuumia aaltoja?

Ellei nainen syystä tai toisesta halua tai voi käyttää hormonikorvaushoitoa, kuumiin aaltoihin voidaan kokeilla sepelvaltimotaudin hoitoon tarkoitettuja beetasalpaajia, masennuslääke venlafaksiinia, verenpainelääke klonidiinia ja ergotamiinia, belladonna-alkaloideja ja fenobarbitaalia sisältävää yhdistelmävalmistetta. Jälkimmäisin on ongelmallinen, koska se heikentää rintasyövän hoitoon käytetyn antiestrogeenin vaikutuksia.

6. Loppuvatko oireet hormonikorvaushoidolla kokonaan?

Jos annos on oikea, estrogeenin vähyydestä johtuvat oireet poistuvat. Hormonikorvaushoito pitää räätälöidä: ero kahden naisen lääkeannoksen välillä voi olla yli kymmenkertainen.

Hoito ei siirrä oireita myöhemmäksi. Syy harhaan niiden siirtymisestä selittyy sillä, että yhdellä naisella oireet helpottuvat kahdessa, toisella 20 vuodessa. Mutta ei oireista silti tarvitse kärsiä 20 vuotta. Jos on tarvis, niin hoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin. Syy seitsemänkymppisen naisen nivelten kolotukseen voi vallan hyvin olla estrogeenin vähyydessä, joka ylläpitää tulehdusta nivelissä.

7. Kuinka pitkään hormonikorvausvalmisteita voi käyttää turvallisesti?

Ainoa merkittävä hormonikorvaushoitoon liittyvä terveysriski on jonkin verran kasvanut rintasyöpäriski. Ylipaino, tupakointi, liikunnan vähyys ja alkoholi ovat hormonihoitoa huomattavasti merkittävämpiä rintasyövän riskitekijöitä.

Estrogeenin vähyys on terveydelle suurempi vaara kuin hormonikorvaushoito. On siis terveyden ylläpidon kannalta turvallisempaa käyttää hormonihoitoa kuin pidättäytyä siitä. Laastari, geeli ja kohtuun annosteltu keltarauhashormoni eli ei-suun kautta otettu hormonikorvaushoito on turvallisin tapa hoitaa vaihdevuosioireita. Ihon kautta annosteltava estrogeeni on samaa estrogeenia, mitä munasarjat ovat tuottaneet.

8. Miten korvaushoitoon liittyviä pienempiä haittoja hoidetaan?

Kun estrogeeniannos on räätälöity oikein, sivuvaikutuksia on harvoin. Estrogeeni saattaa aiheuttaa joillekin naisille rintojen arkuutta. Keltarauhashormonin käyttöön voi liittyä samoja haittoja kuin omaan, luonnolliseen keltarauhashormonieritykseen, muun muassa turvotusta ja ärtyneisyyttä. Sopiva keltarauhashormoni löytyy yleensä etsimällä.

9. Milloin ja miten hoito voidaan lopettaa?

Moni nainen joutuu kokeilemaan hoidon lopettamista pienentämällä annosta vähitellen, kun resepti loppuu ennen kontrolliaikaa. Annoksen pienentäminen on hyvä tapa nähdä, tarvitaanko hoitoa vielä.

Mikään ei estä aloittamasta hoitoa uudelleen, jos tulee oireita. Nainen voi olla kuukausiakin oireeton ennen kuin oireet taas palaavat.

10. Onko vaihdevuosioireisiin lääkkeettömiä hoitoja?

Liikunta on monelle tehokas keino hillitä kuumia aaltoja ja mielialan heittelyä. Luontaistuotteista ei ole sivuvaikutus- eikä haittarekisteriä, mikä on arveluttavaa.

Yksittäiset naiset huomaavat, että ruokavalio, esimerkiksi kasviestrogeenien syöminen ja kahvin, vahvasti maustetun ruoan ja alkoholin käytön vähentäminen auttaa oireisiin.

Asiantuntija Maija Kajan, gynekologi, Uusi Gynekologikeskus, Tampere, www.maijakajan.fi

X