Optimismi tuo onnea, kertoo Auli Malimaan uusi kirja Olet kaiken hyvän arvoinen

Jaa artikkeliTilaa Seura
"Olen aina yrittänyt nähdä valoa läpi vaikeimpienkin hetkien ja nähdä jonkin mahdollisuuden, johon uskoa" -Arja Koriseva Seurassa © iStock
Optimismi tuottaa jäyhille suomalaisille monesti vaikeuksia. Voi tuntua turvallisemmalta valmistautua pettymyksiin pessimistisellä asenteella.

Moni tuntee kesken onnenhetken kuin varjona pelon onnen menettämisestä. Aivan kuin kaiken takana olisi ajatus, että itkuhan se tulee kuitenkin pitkästä ilosta, ja siksi onnen kanssa pitää olla varovainen. Niinpä monet suojaavat itseään pessimismillä, ajatuksella pessimisti ei pety – ja samalla torjuvat kaiken hyvän elämästään. Näin kertoo onnellisuusvalmentaja ja enneagrammiohjaaja Auli Malimaa uudessa kirjassaan Olet kaiken hyvän arvoinen.

Hän haastaa ajattelemaan, että optimistisuuden salliminen itselle voisikin tuoda elämään vapautta, olemassaolon iloa, mielenrauhaa, viisautta, myötätuntoa, lempeyttä, hyväksyntää ja armollisuutta. Jopa rakkautta!

Optimismi on toiveikkuutta

Optimismi on oikeastaan toiveikkuutta: uskoa sihen, että kaikki käy lopulta hyvin ja elämä kantaa – eikä välttämättä kampita. Se on asenne, tapa katsoa maailmaa ja myös tulkita sitä, mitä meille tapahtuu.

Toiveikkuus ja optimismi eivät tarkoita vaaleanpunaista, valheellista kuvitelmaa elämästä, joka romahtaisi vastoinkäymisten tullen. Päinvastoin: optimistit eivät lannistu vaikeuksissa, vaan uskovat, että tilanteeseen voi vaikuttaa omilla toimillaan – ja siksi kannatta yrittää ja tehdä voitavansa eikä lamaantua.

Optimismi auttoi myös koronatalven aika; se kun antoi voimaa uskoa, että siitäkin selvitään ja kaikki kääntyy vielä normaaliksi.

Optimismi osaksi elämää

Miten optimistiksi voisi opetella, jos on sattunut kasvamaan pessimistiksi? Malimaa kehottaa haastamaan pessimistiset uskomukset kysymällä itseltään vaikka näin:

1. Onko tämä käsitys 100-prosenttisesti totta joka tilanteessa?

2. Mitä todisteita minulla on käsitykseni tueksi?

3. Mitä vaihtoehtoisia tulkintoja tilanteessa voisi tehdä?

4. Mitä hyvää tästä voisi seurata?

5. Avaako tämä uusia mahdollisuuksia tai kehittääkö tämä vahvuuksiani?

6. Voinko oppia tästä jotain, mitä voin hyödyntää myöhemmin?

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 7/21.

Lue myös: ”Meistä on tullut kovin yksilökeskeisiä, omaa tilaa arvioivia ja vertailevia” – Miten nykyajan superihminen voisi olla myös onnellinen?

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X