Älä syö antibiootteja turhaan – seuraukset voivat olla vakavat

Jaa kaverilleTilaa Seura
antibiootit
Moni aikuinen syö useammankin antibioottikuurin vuodessa. Turhaanko?
Lääkäri on hyvä ja pätevä, vaikkei aina määräisi potilaalle lääkettä. Antibioottien säästäminen vakaviin tilanteisiin on potilaan eduksi. Suomalaiset käyttävät avohoidossa Pohjoismaista eniten antibiootteja.

1. Millaisiin sairauksiin antibiootit on tarkoitettu?

Antibiootit ovat lääkkeitä, jotka tehoavat bakteereiden aiheuttamiin sairauksiin. Tavallisimpia niillä hoidettuja sairauksia ovat esimerkiksi naisten virtsatieinfektiot ja tarvittaessa lasten välikorvatulehdukset. Virusten aiheuttamiin tauteihin ei niistä ole apua. Nuhakuume eli flunssa on esimerkki viruksen aiheuttamasta taudista, jota ei lääkitä antibiooteilla. Angiina eli bakteerin aiheuttama nielutulehdus on puolestaan esimerkki tavallisesta antibiooteilla hoidettavasta sairaudesta. Tosin viruksetkin aiheuttavat usein nielutulehduksia eikä aina pystytä osoittamaan, onko aiheuttaja bakteeri vai virus.

2. Voisiko näistä sairauksista parantua ilman antibiootteja?

Lasten välikorvatulehdusta hoidetaan ensisijaisesti kipu- ja kuumelääkkeellä, ja antibiootteja käytetään niihin harkinnan mukaan.

Tapa käyttää antibiootteja on muuttunut sitä mukaa, kun tieto sairauksista ja niiden aiheuttajista on lisääntynyt. Aiemmin saatettiin hoitaa antibiooteilla tauteja, joiden aiheuttajaksi myöhemmin on selvinnyt virus. Esimerkiksi akuuttiin poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdukseen ei antibiootista ole apua.

3. Uskaltaako ylijääneitä antibiootteja käyttää?

Vaikka vaiva, johon lääkkeet on aikanaan määrätty voi tuntua samalta, se ei välttämättä ole sama kuin nyt olemassa oleva vaiva. Sen aiheuttaja voi hyvinkin olla virus, sillä bakteerit ja virukset aiheuttavat samanlaisia oireita. Jos viruksen aiheuttamaan tautiin syö antibiootteja, saa vain antibiootin haitat, ja tauti ei parane. Pahimmillaan antibiootteja turhaan syövä ihminen rikastuttaa itsessään lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kantoja. Antibioottien käytöstä tulisi aina keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri osaa arvioida, tarvitaanko antibioottikuuria.

4. Mistä tietää, ettei antibiootti sovi?

Aivan kuten moni muu lääke, myös antibiootit voivat aiheuttaa allergia- ja yliherkkyysreaktioita, kuten ihottumaa. Tällöin tulisi ottaa välittömästi yhteys lääkkeen määränneeseen lääkäriin.

Antibiootti saattaa sopimaton olla myös silloin, kun tauti ei lähde odotetussa ajassa paranemaan tai oireet päinvastoin pahenevat. Myös tällaisessa tilanteessa pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. Silloin saatetaan tarvita laboratoriotutkimuksia selvittämään taudin todellinen aiheuttaja, jotta siihen löydetään oikea hoito.

5. Miksi antibiootteja tulisi syödä vain tarpeeseen?

Turha antibioottien syöminen lisää antibioottiresistenssiä. Hankitulla resistenssillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa lääkeaineelle aiemmin herkät kannat muuntuvat sille vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi. Bakteerit tulevat lääkkeille vastustuskykyisiksi esimerkiksi muuttamalla pintarakenteitaan sellaisiksi, ettei antibiootti pääse tunkeutumaan niiden lävitse tuhoamaan bakteeria.

Kaikille olemassa oleville ja vielä tuleville antibiooteille kehittyy ennen pitkää vastustuskykyiset kantansa. Bakteerien muuntautumiskyky on luonnollinen mekanismi, jolla ne taistelevat henkiin jäämisestä.

Suomalaiset käyttävät avohoidossa Pohjoismaista eniten antibiootteja. Saattaa olla, että käytäntömme määrätä lääkkeitä eroavat jossain tilanteissa muista. Potilaat voivat Suomessa myös olla muita vaativampia. Valistusta tarvitaan, sillä lääkkeitä tulisi määrätä ja syödä vain tarpeeseen.

6. Millainen terveysuhka antibioottiresistenssi on?

Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt antibioottiresistenssin vakavaksi maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Se lisää sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.

Suomessa antibioottiresistenssiä ehkäisee antibioottien reseptinvaraisuus. Suurimmassa osassa muuta maailmaa antibiootteja saa ostaa vapaasti, mikä lisää niiden käyttöä ja siten resistenssiä. Emme silti ole turvassa antibioottiresistenssiltä. MRSA on alkujaan sairaalabakteeri, mutta sitä löytyy jo avohoidostakin – samoin ESBL-suolistobakteeri, joka yleistyy kovaa vauhtia.

7. Onko matkailija muita suuremmassa vaarassa?

Kaukomailla, varsinkin Kauko-Aasiassa matkaillut voi tuoda suolistossaan vastustuskykyisen bakteerin, jonka hän on saanut ruoan ja juoman mukana. Sen ehkäisykeinot ovat samat kuin turistiripulin: vettä juodaan vain pullotettuna ja ruoka syödään kuumennettuna, vältetään majoneesipohjaisia kastikkeita, huolehditaan käsihygieniasta ja hedelmät kuoritaan itse.

Jos turistiripuli iskee, se kannattaa yrittää hoitaa ilman antibiootteja, sillä niiden käyttö lisää resistenssiä. Turistiripulia hoidetaan riittävällä nesteytyksellä ja levolla.

8. Mistä tietää, kantaako resistenttiä bakteeria?

Jopa 80 prosenttia Kauko-Aasiassa matkanneista suomalaisista voi kotimaahan palatessaan kantaa suolistossaan resistenttiä bakteeria. Kantaja ei tätä tiedä eikä hänen tarvitsekaan. Resistentti bakteeri ei aiheuta kantajalle oireita, ja se häipyy todennäköisesti ajan myötä itsestään suolistosta.

Bakteeri voi paljastua, jos kantajalle tulee infektio tai hän joutuu muusta syystä sairaalahoitoon. Sairaalat myös seulovat ulkomailta hoitoon tulevia potilaita.

9. Miten antibioottiresistenssiä ehkäistään?

Jotta antibiootit tehoaisivat vakaviin taudinaiheuttajiin, niitä kaikkia ei määrätä kaikkiin sairauksiin. Osa antibiooteista varataan vakavia uhkia varten.

Antibioottihoito vaikuttaa omaan bakteerikantaan eli mikrobistoon sitä enemmän, mitä laajakirjoisempi lääke on. Tämän vuoksi on järkevä käyttää mahdollisimman kapeakirjoista antibioottia ja varmistua oikeasta laboratoriokokeella.

Antibiootteja käytetään vain tarpeeseen ja asianmukaisesti eli määrätyn kokoisina annoksina, oikein väliajoin ja määrätyn ajanjakson ajan.

Asiantuntijana bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Jaana Vuopio, Turun yliopisto.

X