Pelottaako perusvoide? Ihotautilääkäri: Terve iho ei kaipaa rasvaa

Jaa artikkeli
Kosmetiikkateollisuus luo mielikuvaa, että ihon rasvaus on välttämätöntä. © Colourbox
Perusvoiteen sijaan voit rasvata ihosi vaikka ruualla.

Parin viikon aikana kymmenet ihmiset eri puolilla Suomea ovat saaneet iho-oireita Apobase-perusvoiteesta. Tuote vedettiin eilen ihotautilääkäreiden vaatimuksesta pois myynnistä.

Voiteen valmistaja Actavis epäilee ihoreaktioiden aiheuttajaksi säilöntäaineen koostumusta.

Kaikissa myytävissä perusvoitessa on jotain säilöntäainetta. Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaako siis rasvat tehdä itse?

”Periaatteessa mitä voi syödä ja mille ei ole allerginen, voi hyvin käyttää iholleen ja tehdä siitä vaikka voidetta, ohjeita löytää helposti netistä”, kosmetiikka-asiantuntija ja tutkija Päivi Kousa kertoo.
Kousa korostaa, että jos voiteet tekee itse, täytyy huolehtia siitä, että asiat ja tekovälineet ovat puhtaita. Ja koska säilöntäainetta ei ole, tuote ei säily yhtä kauan kuin kaupan tuotteet.

Perusvoide on yliarvostettu

Kousan mukaan Suomessa vallitsee perusvoidekulttuuri ja voidetta määrätään vaivaan kuin vaivaan.

”Perusvoide ei ole lääkettä, vaan kosmetiikka, vaikka Kela korvaakin tuotteita pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon. Se on kehitetty alun perin lääkevoiteesta ja on oikeastaan pelkkä voidepohja. Niiden maine ainoana ihoa lääkitsevänä ja parantavana tuotteena kaipaisi ehkä päivitystä.”

Perusvoiteiden koostumus on tavallisesti paraffiini- tai vastaava synteettinen öljy, emulgaattori, vesi ja säilöntäaine. Muutaman vuoden takainen kohu säilöntäaineena käytetyistä parabeeneistä sai aikaan sen, että kosmetiikkateollisuus korvasi parabeenit esimerkiksi metyyli-isotiatsolinonilla (MIT).

”Asiassa mentiin ojasta allikkoon, sillä viime aikoina sen aiheuttamat iho-oireet ovat lisääntyneet. Parabeenejä siedettiin paljon paremmin”, kertoo allergia- ja astmaneuvoja Marjo Tähtinen Allergia- ja astmaliitosta.

Säilöntäaine merkitään ainesosaluettoon merkinnällä methylisothiazolinone.

Kosmetiikkateollisuus antoi oman suosituksensa lopettaa aineen käyttö iholle jätettävissä tuotteissa vuoden 2013 lopussa. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan MIT:n kieltämistä iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa.

Methylisothiazolinonen ja methylchloroisothiazolinone -seoksen käyttöä on jo rajoitettu EU:ssa, eikä markkinoilla saa 16.4. jälkeen olla iholle jätettäviä tuotteita, jotka sisältävät kyseistä seosta.

Muualla öljytään

Päivi Kousan mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa lääkärit suosittelevat iho-ongelmiin erilaisia öljyjä ja vahoja, eikä perusvoiteista ole kuultukaan.
”Ympäri maailmaa on iät ja ajat hoidettu ihoa öljyillä ja vahoilla, jotka eivät sisällä säilöntäaineita. Luonnonkosmetiikkamarkkinoilta niitä löytyy myös hajusteettomina, kotimaisiakin valmistajia on  jo useita. Tuotteet ovat kalliimpia kuin perusvoiteet, mutta niitä kuluu käytössä voiteita vähemmän.”

Ihotaudeille erikoistuva lääkäri Toni Karppinen Taysistä korostaa, että vain harvat saavat allergisia reaktioita perusvoiteiden säilöntäaineista.
”Ei tämä anna aihetta perusvoiteiden välttämiselle yleisellä tasolla. Eikä säilöntäaineita välttämällä voi varmuudella välttyä muilta potentiaalisesti allergisoivilta aineilta, jotka saattavat myös aiheuttaa kutiavaa ihottumaa. Kotikonsteina käytettävät ei-perusvoidepohjaiset tuotteet saattavat hautoa ihoa tai niitä voi olla hankala pestä pois.”

Karppinen myös puolustaa perusvoiteita.

”Perusvoiteissa voidepohja on usein miellyttävä ja optimoitu kunkin ihosairauden hoitoa varten. On olemassa esimerkiksi ekseeman hoitoon soveltuvia voiteia, psori-hilseilyyn sopivia tai känsien ja hyperkeratoosien pehmittämiseen suunniteltuja voiteita.”

Mutta tarvitseeko ihoa ylipäätään rasvata?

Karppisen mukaan ei tarvitse, mikäli ei ole taipumusta kuivaihoisuuteen tai kutinaan.
”Kosmetiikkateollisuus tietysti tahtoo luoda mielikuvaa, että kaikkien ihmisten pitää rasvata ihoaan. Veikkaan, että valtaosa terveihoisista, varsinkaan miehistä, ei pidä tapanaan rasvata itseeäään”, Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, ihotautien erikoislääkäri Sirkku Peltonen mainitsee.

Muista vanha viisaus

Entä pitääkö sanonta vesi vanhin voitehista paikkaansa?

Kyllä.

Allergia- ja astmaneuvoja Marjo Tähtinen sanoo, että vanha luulo siitä, ettei kutiavaa ja atooppista ihoa kannata pestä, on väärä.

”Kun iho kutisee, punoittaa ja kirvelee, siinä saattaa olla tulehdus. Pesu huuhtoo bakteerit pois. Mitä enemmän ihmisellä on ihottumaa, sitä enemmän ihoa pitäisi pestä.”

Tärkeää on myös levittää rasva aina hieman kostealle iholle. Silloin rasva sitoo veden kosteuden iholle.

Levittäisikö Tähtinen iholleen luonnonrasvoja, vaikkapa avokadoa?

”Itse mieluummin kyllä söisin avokadon kuin levittäisin sen iholle. Hyvät rasvahapot hoitavat ihoa, suosittelen kaikille terveellistä ruokavaliota, kalan ja marjojen ja vihannesten syöntiä.”

X