Onko järveen helpompi mennä saunasta vai ilman saunomista?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© colourbox
Pulahdus veteen piristää saunojaa, kertoo tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta.

Saunan jälkeen uiminen virkistää.

Totta. Uinti tuntuu sitä virkistävämmältä, mitä suurempi lämpötilaero kehon ja veden välillä on. Jos saunoo ensin kunnon tovin kuumassa saunassa ja pulahtaa sen jälkeen kylmään veteen, keho virkistyy nopeasti. Mitä nopeammin keho jäähtyy, sitä suurempi kylmätuntemus on. Jos taas pulahtaa veteen ilman saunaa, uimarin kokema kylmätuntemus on pienempi, eikä virkistävä vaikutus ole yhtä suuri.

 

Kastautuminen on helpompaa ilman saunaa.

Tarua. Hikoileva ihminen etsii luonnostaan vilvoitusta. Kun saunassa tulee kuuma, ihminen hakeutuu mielellään kylmään jäähdyttääkseen itseään. Jäähdyttämisen halu kuitenkin edellyttää sitä, että on saunonut niin pitkään, että myös kehon sisäosat ovat ehtineet lämmetä. Silloin ihmiselle tulee luonnostaan tarve pulahtaa viileään veteen tai talvella hypätä lumihankeen. Ilman saunomista tätä jäähdytyksen tarvetta ei tule. Talviuinnissa monet tosin kokevat, että kävelymatka pukukopilta veteen helpottaa kastautumista, koska iho on kävelyn aikana jo valmiiksi jäähtynyt ja kylmätuntemus jää miedommaksi.

 

Saunominen ehkäisee vilustumista.

Totta. Jos uinti kestää niin kauan, että keho ehtii jäähtyä, lämmittely saunassa uinnin jälkeen poistaa jäähtymisen haittavaikutukset. Kylmä itsessään ei kuitenkaan aiheuta vilustumista, vaan siihen tarvitaan aina taudinaiheuttaja. Usein hengityselimistössä on kuitenkin taudinaiheuttajia valmiina, ja altistuminen kylmälle saattaa aktivoida ne. Siksi keho on hyvä lämmittää kylmenemisen jälkeen.

X