Ravitsemustieteilijä ihmettelee proteiinibuumia: ”Ravitsemusfysiologian kannalta järjetöntä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Proteiinijuomien ylimääräinen energia varastoituu rasvakudokseen. © Colourbox
Kaupasta saa nykyisin proteiinilla terästettyä puuroa, maitoa ja leipää. Lisääkö proteiinitankkaus terveyttä – vai myydäänkö meille tyhjiä lupauksia?

1. Mistä proteiinibuumi johtuu?

Terveysasioissa vallitsee sellainen kiertokulku, että ihmiset kiinnostuvat aina yhdestä asiasta tai ravintoaineesta kerrallaan. Nyt se on proteiini. Ja kun ihmiset innostuivat proteiinista, teollisuus tuli perästä. Esimerkiksi liha- ja maitotuotteita alettiin markkinoida proteiinin avulla. On myös kehitetty paljon proteiinilla täydennettyjä tuotteita.

2. Onko runsasproteiinisille tuotteille tarvetta?

Osa tuotteista on varmasti ihan hyviä, mutta proteiinin tankkaaminen kaiken ruoan mukana ei ole tarpeellista. Suomalaisten ei tarvitse lisätä proteiinin syömistä. Keskimääräinen proteiininsaanti on minimisuositukseen verrattuna yli puolitoistakertaista. Sen saanti on noussut sadassa vuodessa 20 prosenttia, eli saamme proteiinia enemmän kuin koskaan.

3. Eikö proteiinista voi tulla puutetta, jos syö huonosti?

Ruokavaliossa on yleensä riittävästi juuri proteiinia, vaikka se olisi muuten aivan hunningolla. Proteiinia on niin helppoa saada, että tavallisen suomalaisen ei tarvitse murehtia asiaa ollenkaan.

Poikkeuksia ovat laihduttajat, huonosti syövät vanhukset ja lihaskasvua tavoittelevat urheilijat. Maltillinen proteiinin lisäys ruokavalioon saattaa helpottaa laihtumista ja säästää osan laihtuessa hupenevasta lihasmassasta. Seniori-ikäisten proteiinintarve on isompi kuin nuoremmilla. Ravitsemustila voi heikentyä huonon ruokavalion ja heikon imeytymisen vuoksi. Silloin voi olla järkevää suosia joitakin runsasproteiinisia tuotteita. Urheilijoille heti kovan harjoituksen jälkeen nautitusta proteiinista on ainakin teoriassa hyötyä lihasmassan lisäämisessä.

4. Kannattaisiko lenkin jälkeen siis ottaa proteiinilisä?

Ei. Kestävyysurheilija ei tarvitse harjoittelun jälkeen proteiinilisää, vaan tärkeintä on hiilihydraatti. Silti kaikille kuntoilijoille markkinoidaan nimenomaan proteiinilisiä, mikä on ravitsemusfysiologian kannalta järjetöntä. Lihastreenin on oltava todella kovaa, jotta proteiinilisiä kannattaisi edes harkita. Silti peruskuntoilijatkin nauttivat harjoituksen jälkeen palautusjuomia ja proteiinipatukoita. Jos proteiinille ei ole varsinaista tarvetta, se on vain ylimääräistä energiaa, joka varastoituu rasvakudokseen.

Palautumiseen voi aivan hyvin käyttää tavallista ruokaa.

5. Onko liiasta proteiinista haittaa?

Ei siitä terveelle ihmiselle ole haittaa, mutta ei luultavasti hyötyäkään. Jos syö paljon punaista lihaa, se voi kyllä olla ongelma. Liha vie yleensä ruokavaliossa tilaa kalalta, kasviksilta, hedelmiltä ja marjoilta sekä täysjyväviljalta – eli juuri niiltä ruoilta, joita pitäisi syödä nykyistä enemmän.

Lihan kustannuksella kannattaisi suosia kasvikunnan proteiinin lähteitä, kuten palkokasveja.

6. Eikö kasvin proteiini ole huonompaa?

Tavallaan, jos puhutaan yksittäisestä kasvista. Liha mielletään usein paremmaksi proteiininlähteeksi sen vuoksi, että siinä on kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kun taas yksittäisissä kasveissa näin ei ole. Kasvisruoassa välttämättömät aminohapot saadaan eri ruokien yhdistelmistä.

Ruokaa ei kuitenkaan pitäisi miettiä proteiinina saati aminohappoina, vaan kokonaisuutena. Lopulta sekä lihansyöjä että kasvissyöjä saavat kaikki välttämättömät aminohapot – toinen pihvistä ja toinen eri ruokien yhdistelmästä.

Lihassa ja lihavalmisteissa on laadukasta proteiinia, mutta toisaalta myös terveydelle haitallisia yhdisteitä.

7. Eli laadukkain proteiini ei ole paras valinta?

Kohtuudella käytettynä punainen liha on ihan hyvä ruokavalion osanen. Ruokavalion kokonaisuudessa yksittäisillä ruoilla ei kuitenkaan ole valtavaa merkitystä.

Liha ei ole millään tavalla välttämätöntä, vaan sen sisältämät ravintoaineet voi saada muualtakin.

8. Saako kasvissyöjä kaikkia ravintoaineita?

On tehty isoja tutkimuksia, joissa runsaasti kasviproteiinia syövät ihmiset on havaittu terveemmiksi kuin paljon eläinproteiinia syövät. Äärimmäisen tiukalla kasvisruokavaliolla elävät vegaanit – jopa vegaanilapset – ovat erittäin terveitä.

Sen sijaan eniten lihaa syövillä on huonompi terveysennuste. Miksi näin? Todennäköisesti siksi, että kasvissyöjät syövät paljon kasviksia. Kasviksissa on proteiinin lisäksi myös paljon muita terveydelle hyödyllisiä aineita, joita ei lihasta saa.

Rasvojen saantikin on erilaista. Kasvissyöjän proteiininlähteistä esimerkiksi pähkinöissä on hyvin terveellisiä rasvahappoja, kun taas lihaa syövä saa enemmän kovia eläinrasvoja.

On todella tärkeää muistaa, että aina, kun syödään proteiinia, se syödään jossakin paketissa. Ravitsemuksellisesti tarkasteltuna kasvi on monipuolisempi paketti kuin lihanpala. Toisaalta tiedetään myös, että eniten lihaa syövät myös liikkuvat vähiten ja käyttävät vähemmän kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Eli joko lihassa itsessään on jotakin haitallista, tai lihaa suosivien elintavat ovat muutenkin huonommat.

9. Mitä mieltä olet hyönteisten syömisestä proteiinin vuoksi?

Jouduin kerran televisiossa syömään jonkun karrelle poltetun heinäsirkan. Ei niitä ole kenenkään pakko alkaa syödä. Ihminen tulee vaikka kokonaan toimeen ilman eläinproteiinia.

On päivänselvää, että maailmanlaajuisesti proteiinia on vähitellen pakko alkaa miettiä myös ympäristön kannalta. Maapallon kestokyvyn rajat on ylitetty. Hyönteisten syöminen voi tuntua kaukaiselta utopialta, mutta nykyinenkään tilanne ei voi jatkua loputtomiin: eläinproteiinia syödään yli tarpeen, eikä se kohenna edes ihmisten terveyttä. Jos lihan syömistä kehotetaan hiukan vähentämään, se koetaan omiin oikeuksiin puuttumisena.

Jokainen voisi ihan kiihkottomasti pohtia, mitä järkeä ylimääräisen eläinproteiinin tankkaamisessa on, jos siitä ei kerran ole mitään hyötyä.

10. Millaisella ruokavaliolla proteiininsaanti olisi järkevää?

Ruokavalioista keskustelu kärjistyy herkästi. Arkielämässä ääripäitä on vähemmän ja vaihtoehtoja enemmän. Valtaosa kasvissyöjistäkin syö munia ja maitotuotteita. Jotkut syövät pääosin kasviksia, mutta myös kalaa. Fleksitaristit syövät kasvispainotteisesti, mutta saattavat toisinaan syödä myös lihaa.

Kaikki nämä ruokavaliot ovat proteiininsaannin kannalta ihan hyviä. Suurin osa suomalaisista syö lihaa, kanaa tai kalaa päivittäin. Sekin on ihan ok.

Tavoitteena voisi olla monipuolisuus: punaista lihaa voisi olla viikon pääaterioilla enintään kolme kertaa, kasvisruokaa yhdellä tai kahdella aterialla, kalaa pari kertaa ja siipikarjaa 1−2 kertaa. Makkaralle sopiva tahti voisi olla kerran kahdessa viikossa, jos sitä ylipäätään haluaa syödä.

Asiantuntijana ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto.

X