Punkkien levittämät taudit ovat lisääntyneet – Näin moni punkeista kantaa Borrelia-bakteeria

Jaa artikkeliTilaa Seura
Punkki ihossa kiinni
Punkki eli puutiainen kiinni ihossa. Punkki poistetaan pihdeillä ottamalla kiinni mahdollisimman läheltä puremakohtaa ja vetämällä ylöspäin. Jos punkkia puristaa takapäästä, se voi oksentaa taudinaiheuttajia puremakohtaan. © iStock
Punkkien levittämät taudit ovat yhä yleisempiä: etenkin borrelioosi on lisääntynyt. Puutiaisaivotulehdus on harvinainen, mutta tapaukset ovat lievässä kasvussa. Riski saada puutiaisaivotulehdus on suurin Ahvenanmaalla, Paraisilla, Lohjalla ja muilla nimetyillä kansallisen rokotusohjelman alueilla.

Punkkien levittämät taudit ovat lisääntyneet, kun punkit eli puutiaiset ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen ja hirvieläinkantojen kasvun myötä Suomessa.

Hämähäkkieläimiin kuuluvien Ixodes-puutiaislajien levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, johon tehoavat alkuvaiheessa antibiootit, mutta tautiin ei ole rokotetta. Puutiaisaivotulehdus on puolestaan harvinainen mutta vakava sairaus, johon on rokote, mutta ei parantavaa hoitoa.

Tutkija Sari Huusko THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä vastasi punkkien levittämiä tauteja koskeviin kysymyksiin.

Ovatko punkkien levittämät taudit ja erityisesti borrelioositapaukset lisääntyneet Suomessa?

Borrelioosi on yleistynyt kymmenen viime vuoden aikana.  Osa kasvusta selittyy tietoisuuden ja diagnostiikan parantumisella, osaa taas selittää puutiaisten lisääntyminen.

Borrelioosin seuranta Suomessa perustuu julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään sekä THL:n tartuntatautirekisteriin. Viimeksi mainitun löydökset edustavat pääosin myöhäisvaiheen borreliooseja. Vuonna 2019 näitä kirjauksia oli koko maassa 2 230. Alkuvaiheessa tauti todetaan oireiden perusteella, ja nämä tapaukset raportoidaan julkisen terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmään. Näitä käyntejä kirjattiin viime vuonna 3 745.

Lisätietoa: Tartuntatautirekisterin borrelialöydökset

Avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmän borrelialöydökset

Millä alueilla borrelioosia on eniten, ja kuinka suuri osa punkeista kantaa tautia?

Borrelioosia esiintyy Suomessa laajemmin kuin puutiaisaivotulehdusta. Viime vuonna, kuten aiempinakin vuosina, korkein ilmaantuvuus raportoitiin tartuntatautirekisterin ilmoitusten perusteella Ahvenanmaalla.

Suomessa noin viidennes tai neljännes punkeista kantaa Borrelia-bakteeria. Luonnossa liikkujan kannattaa tehdä punkkisyyni pian sisälle palattuaan ja suojautua vaatetuksella sekä hyönteiskarkotteilla, jos liikkuu alueella, jossa on puutiaisia.

Suurin osa borrelioositapauksista ajoittuu THL:n sivuston mukaan elo–lokakuulle. Pääosa (79 prosenttia) tapauksista on todettu yli 45-vuotiailla.

Punkkien levittämät taudit, kuten borrelioosi, ovat yleistyneet. Kuvassa borrelioosin tyypillinen merkki, punainen rengasmainen muutos ihossa.

Läpimitaltaan yli viiden sentin punoitus, joka laajenee, on merkki varhaisvaiheen borrelioosista yli viikon kuluttua punkin puremasta. Puremakohtaan tulee aluksi ärsytysreaktiona punoitus, joka on 2–3 senttiä läpimitaltaan, mutta se ei vielä ole borrelioosin merkki. © iStock

Miten yleinen puutiaisaivotulehdus on Suomessa?

Puutiaisaivotulehdus on edelleen harvinainen Suomessa. Viime vuosina tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu keskimäärin 70 tapausta per vuosi.

Kymmenen viime vuoden aikana kuitenkin myös puutiaisaivotulehduksen tapausmäärissä on havaittu kasvua. Kuten borrelioosissa, myös puutiaisaivotulehduksessa yleistymistä selittävät osaltaan tietoisuuden ja diagnostiikan parantuminen, ja lisäksi vaikuttaa punkkien lisääntyminen.

Onko meillä uusia puutiaisaivotulehduksen esiintyvyysalueita, ja mitä ne ovat?

Pääosin esiintyvyysalueet ovat jo aiemmin tiedossa olleita alueita. Kansallista rokotusohjelmaa kuitenkin laajennettiin tänä vuonna niin, että mukaan tuli Kustavi ja uusia osia Lohjanjärven saaristosta. Rokotusohjelmaan kuuluvilla alueilla asukkaat ja kesäasukkaat saavat maksutta rokotteen.

Kuntakohtaiset tapausmäärät, ilmaantuvuus ja rokotussuositukset on koottu tänä vuonna ensimmäisen kerran THL:n karttasovellukselle. Sieltä kuntalainen tai kesäasukas voi käydä tarkistamassa oman asuinkuntansa tai mökkikuntansa puutiaisaivotulehdustilanteen ja suositukset.

Alueet on listattu myös THL:n sivustolle kirjallisessa muodossa.

Missä on suurin puutiaisaivotulehduksen tartuntariski?

Ilmaantuvuuteen ja tapausmääriin perustuen virukselle altistumisen riski on suurin kansallisen rokotusohjelman alueilla, kuten Ahvenanmaalla ja Paraisilla.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että virus on harvinainen myös Ahvenanmaalla. Alueella vietetty aika vaikuttaa riskiin, ja riski saada virus lyhyellä vierailulla on pieni.

Riskialueilla rokotteen ottaminen on perusteltua etenkin, jos liikkuu paljon luonnossa.

Kenen kannattaa ottaa rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan?

Rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan eli TBE-rokote (tick borne encephalitis) on tarpeen vain riskialueilla. THL:n karttasovelluksesta voi tarkistaa oman alueensa tilanteen ja lisäksi asiasta voi keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

On tärkeää muistaa, ettei rokote suojaa puutiaisilta eikä estä puutiaista tarttumasta ihoon.

Puutiaisten levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jota vastaan ei ole rokotetta. Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on tarpeen alueilla, joilla puutiaisia esiintyy. Näin kannattaa toimia erityisesti borrelioositartunnan estämiseksi.

 Lisätietoa aiheesta löytyy muun muassa Terveyskirjastosta.

Lue myösPunkit ovat jälleen riesana – Näin voit vähentää riskiä sairastua puutiaisaivokuumeeseen

Lue myös: Miten punkeilta on paras suojautua?

Näin irrotat punkin oikein

Valtaosa tartunnoista on peräisin aivan pieniltä punkeilta 

Borrelioosille (eli Lymen taudille) on alkuvaiheessa ominaista punainen, rengasmainen ihomuutos puremakohdan ympärillä. Aina ihomuutosta ei kuitenkaan synny.

Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla sen varhaisvaiheessa. Jos sitä ei hoideta ajoissa, se voi kroonistua, ja siihen voi liittyä nivelten, ihon ja hermoston oireita.

Nuoret punkit eli nymfit aiheuttavat suurimman osan tartunnoista, koska ne jäävät usein huomaamatta. Nymfi on kaksivuotias punkki ja vain 1–2 millin mittainen, kun taas aikuinen puutiainen on 5–10 millin pituinen.

Puutiaisaivotulehdus oireilee puolestaan yleensä noin viikon kuluttua puremasta kuumeiluna, epämääräisenä pahan olon ja sairauden tunteena. Tämä vaihe kestää yleensä noin 4‒7 päivää. Valtaosa infektioista päättyy tähän.

Kuumeettoman jakson jälkeen noin neljännes sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus ja pahoinvointi sekä neurologiset oireet, kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset tai halvausoireet. Sairauteen kuolee alle prosentti, mutta suurelle osalle varsinaiseen aivotulehdukseen sairastuneista jää pitkäkestoisia tai pysyviä keskushermosto-oireita.

Lähteet: Terveyskirjasto ja THL:n sivusto.

 

X