Puutarhuri voi paremmin

Jaa kaverilleTilaa Seura
© COLOURBOX
Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Mutta hoitaako se myös terveyttä? Puutarha­tieteen tohtori Erja Rappe vastaa.

Puutarhanhoito terapoi mieltä.

Totta. Puutarhassa työskentely ja omien aikaansaannosten katselu kohottaa kotitarhurin itsetuntoa. Se tuottaa hallinnan ja kykenevyyden tunteita, ja sekä lievittää masennusta että suojaa siltä. Luontoympäristö alentaa verenpainetta ja sykettä ja helpottaa stressiä.

Puutarhanhoitoa käytetään osana muun muassa psykiatristen potilaiden, muistisairaiden ja vammautuneiden hoitoa ja kuntoutusta.

Mitä suurempi piha, sitä onnellisempi tarhuri.

Tarua. Parvekkeen yrttiviljelmä tuottaa tarhurille silmän ja suun iloja ja onnenhetkiä. Parin tuhannen neliön tontti ei, jos sen ylläpito aiheuttaa kiirettä ja stressiä. Onni on puutarhanhoidosta kaukana, jos pihasta tulee kilpailun tai näytön paikka muille.

Jos puutarha on omistajansa voimavaroihin nähden väärin mitoitettu, hallinnan tunne katoaa. Jo puutarhan perustamisvaiheessa kannattaa miettiä, paljonko pihaan voi käyttää aikaa ja rahaa, ja suunnitella pihasta sen mukainen.

Puutarhuri on vanhana terve.

Totta. Puutarhaharrastajat pysyvät vuosien vieriessä muita pidempään aktiivisina. Puutar­hassa tulee liikuttua huomaamatta. Puutarhatöihin kuuluu kävelyaskelia, taivutuksia, kyykkyjä, nostoja ja kantamista. Tunnin aherruksessa 70-kiloinen ihminen kadottaa 300 kaloria.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan puutarhaharrastajien käden puristusvoima on hyvä. Tämä voima vastaa yleensä muiden lihasten voimaa. Keski-iässä hyväksi todettu käden puristusvoima ennustaa hyvää toimintakykyä iäkkäänä.

Seura 21/2013

X