
Totta vai tarua: Riittääkö pelkkä itsekuri riippuvuuden kukistamiseen?
Ruokaan voi tulla alkoholismin kaltainen riippuvuus, kertoo psykiatriaan erikoistuva lääketieteen tutkijatohtori Jani Kajanoja.
Riippuvuus eli addiktio on pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila.
Rasvaiset ja makeat ruoat voivat koukuttaa niin pahasti, että niihin kehittyy alkoholismin kaltainen riippuvuus
Totta. Aiemmin ajateltiin, että riippuvuutta aiheuttavat vain päihteet, mutta nykyään ymmärretään, että moni muukin asia, kuten uhkapelit, voivat muuttaa aivojen mekanismeja niin, että syntyy riippuvuus.
Riippuvuutta aiheuttava asia vapauttaa aivoissa mielihyvään liittyviä välittäjäaineita. Näin syntyy noidankehä. Aivot pyrkivät saamaan lisää sitä, mitä antaa palkkion. Mitä intensiivisempi palkkio ja mitä helpommin sen saa, sitä helpommin koukuttuu.
Jos ei pysty jättämään herkkuja, kuten makeisia, virvoitusjuomia ja sipsejä, kertoo se heikosta luonteesta tai yrityksen puutteesta
Tarua. Riippuvuudessa on kyse pakonomaisesta halusta syödä ja juoda. Silloin itsekuri ei riitä. Riippuvuuden taustalla on halu muuttaa tai paeta epämukavaa psyykkistä tilannetta ja ongelmia.
Riippuvuutta voi sanoa psyykkiseksi häiriöksi, mutta ongelmat eivät ole vain yksilön vastuulla, vaan yhteiskuntana ja kulttuurina me tuotamme riippuvuutta, kun sallimme sen, että valtavasti energiaa sisältäviä koukuttavia herkkuja on tarjolla runsaasti. Niiden markkinointia pitäisi rajoittaa ja säätää haittavero, kuten tupakalle.
Ruokariippuvuus voi johtaa masennukseen ja ahdistukseen
Totta. Tästä ei ole varmaa näyttöä, mutta tuntuu hyvin mahdolliselta, että riippuvuudet lisäävät suoraan masennusta ja ahdistusta. Hoitoon tarvitaan sekä ravitsemus- että psykoterapiaa. Laihdutuslääkkeet ja –leikkaukset hoitavat vain oiretta, lihavuutta. Itse riippuvuutta ne eivät poista.

Leeni Viio on opetellut uusia rentoutumiskeinoja rauhoittaakseen stressiä. Talviuinti tekee myös mielelle hyvää. © Pauliina Salonen