Sairaanhoitaja Mailis muistuttaa, ettei muistisairaus ole maailmanloppu: ”Muistisairaanakin ihminen on edelleen se sama – yhteinen historia ei häviä mihinkään”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mailis Heiskanen
© Tommi Tuomi / Otavamedia
Mailis Heiskasen elämäntehtävänä on antaa tukea ja toivoa muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Muistisairaus tuo elämään isoja kysymyksiä. Sairaanhoitaja Mailis Heiskanen haluaa muistuttaa, että muistiinsairauteen sairastuminen ei ole kuitenkaan maailmanloppu – hyvää ja rikasta elämää pystyy elämään myös diagnoosin jälkeen.

Muistisairaus koskettaa meitä kaikkia: ”Kuka tahansa meistä voi sairastua”

”Jo valmistuessani sairaanhoitajaksi tunsin, että minun paikkani oli muistisairaiden parissa. Se tuntui sydämen asialta; halusin olla luomassa heille edellytyksiä hyvään, arvokkaaseen elämään.

Aloitin urani tehostetun palveluasumisen parissa. Vuonna 2012 sain paikan Muistiliiton neuvontakoordinaattorina. Saan olla mukana luomassa muistisairaille ja heidän perheilleen tukiverkostoa, josta saa neuvoja, apua ja vertaistukea milloin vain.

Muistisairaus tuo elämään isoja kysymyksiä: mitä seuraavaksi tapahtuu, mistä saisin tukea, mihin pitäisi varautua. Ihminen voi tuntea olevansa todella yksin, seuraavaan vastaanottoaikaan saattaa olla puoli vuotta aikaa.

Tärkein viestini ihmisille on, että muistisairaus ei ole maailmanloppu, vaikka se aluksi siltä tuntuisikin. Elämä voi olla ”normaalia”, hyvää ja rikasta myös diagnoosin jälkeen.

Kannustan muistiperheitä elämään omannäköistään arkea, harrastamaan ja osallistumaan. Parantavaa hoitoa sairauksiin ei vielä ole, mutta niiden etenemistä voidaan hidastaa.

Sairaus voi odottamatta tuoda mukanaan myös jotain hyvää: monille on avautunut aivan uusia polkuja vertaistuki- ja järjestötoiminnan kautta, ja työelämästä pois jääminen antaa mahdollisuuden panostaa itselle tärkeisiin asioihin.

Parisuhteessa sairaudesta voikin yllättäen lähteä versomaan yhdessäoloa, läheisyyttä, aidompaa kohtaamista ja hetkessä elämistä. Muistisairaanakin ihminen on edelleen se sama. Yhteinen historia ei häviä mihinkään.

Muisti on meidän kaikkien asia. Ei voi ajatella, että tämä ei koske minua – kuka tahansa voi sairastua. Riskiin vaikuttaminen ei onneksi ole mitään rakettitiedettä, vaan se tehdään tutuilla terveellisillä elintapavalinnoilla.

Olen itsekin jo keski-iässä, ja koska tieto lisää tuskaa, niin olen kyllä miettinyt, miten tutkittu tieto vaikuttaa omalla kohdallani. En voi vain lasketella huoletta eteenpäin ja viitata kintaalla suosituksille – muistini varjeleminen on myös minusta kiinni. Huomaan kiinnittäväni aiempaa enemmän huomiota ruokavalioon, vaikka en olekaan tehnyt mitään radikaaleja muutoksia.

Aivojen terveyden kannalta yksi tärkeimmistä ravintotekijöistä on rasvan laatu, ja ruokakaupassa kierrellessäni valitsen mahdollisimman usein pehmeitä rasvanlähteitä.

Nykyisin kauppojen valikoimissa on esimerkiksi monenlaisia pähkinöitä sekä ihania avokado- ja pähkinäöljyjä – on kiva, että sairastumisen riskiä voi pienentää elämästä iloiten ja hyvistä mauista nauttien.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 8/19.

Lue myös: Pidä muististasi huolta ja ehkäise Alzheimerin puhkeamista – 250 000 suomalaisella on muistisairaus 40 vuoden kuluttua

Anna.fi: Alzheimer alkaa usein salakavalasti – tällaisia ovat muistisairauden ensimmäiset oireet

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X