Ovatko sappikivet syy äkilliseen vatsakipuun? 12 kysymystä kivuliaan sappikivitaudin oireista ja hoidosta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vatsakipu
© iStockphoto
Pikalaihdutus pussikuureilla ja paastolla altistaa sappikivitaudille ja tauti kipukohtaukselle. Sappikiviä ei poisteta varmuuden vuoksi.

1. Miten sappikivitauti oireilee?

Sappikivitauti voi aiheuttaa äkillisen kipukohtauksen. Kipu on aaltomaista koliikkikipua, joka tuntuu oikealla ylävatsalla, säteilee yläselkään eikä hellitä missään asennossa. Siihen voi liittyä huonovointisuutta ja oksentelua.

Kipu voi mennä ohi muutamassa kymmenessä minuutissa. Jos se kestää yli kolme tuntia, pitää lähteä päivystykseen.

2. Mikä aiheuttaa kovan kivun?

Kipu syntyy, kun vapaasti sappinesteessä liikkuva sappikivi jää jumiin sappirakon kaulaan ja tukkii hetkellisesti nesteen kulkutien suoleen. Tämä aiheuttaa sappirakkoon paineen, mikä aistitaan kipuna.

Sappikiviä on kahdenlaisia: pigmentti- ja suomalaisille tavallisia kolesterolikiviä. Ne saavat alkunsa sapen, eli maksasta erittyvän ruoansulatusnesteen sisältämästä kolesterolista, joka kiteytyy kivimäisiksi kokkareiksi.

Sappikiviä voi olla sappirakossa, – tiehyessä ja sapenjohtimessa, joka liittää sappirakon sappitiehyeeseen. Niiden koko voi vaihdella muutamasta millistä muutamaan senttiin.

3. Miten sappikivitauti diagnosoidaan?

Potilaan tyypilliset vatsaoireet ja mahdollinen ihon ja silmänvalkuaisten kellertäminen herättävät epäilyn sappikivitaudista. Tällöin potilas lähetetään ultraäänitutkimukseen. Tutkimus on kivuton ja paljastaa noin 97 prosenttia sappirakon kivistä.

Päivystyspotilaalta katsotaan myös veren tulehdus- ja maksa-arvot.

4. Miksei sappikiviä aina poisteta?

Naisista kolmasosalla ja miehistä viidesosalla on ollut 75 ikävuoteen mennessä sappikiviä. Kaikille ne eivät aiheuta oireita, eikä oireettomia, jonkun muun vatsan alueen tutkimuksessa sattumalta löydettyjä sappikiviä yleensä poisteta. Ne muuttuvat vuoden sisällä oireileviksi vain noin kahdella prosentilla ihmisistä.

Arviolta puolella sappikohtauksen saaneista kipukohtaus uusii parin kolmen vuoden sisällä, mutta kaikilla ei koskaan, ja siksi tilannetta voidaan jäädä seuraamaan.

Jos kyseessä on aktiivinen, liikkuva henkilö, leikkausta kannattaa tosissaan harkita. Olisi kurjaa, jos sappikohtaus yllättäisi esimerkiksi matkalla. Leikkausta puoltaa myös se, että sappikivitauti lisää hieman sappirakon syövän riskiä.

5. Milloin oireettomat sappikivet poistetaan?

Näin tehdään, jos potilaalla on jokin vakava infektioille altistava perussairaus. Tällaisia potilaita ovat lähinnä elinsiirtojonossa olevat henkilöt, sillä sappikivet kasvattavat tulehdusriskiä ja tulehdus estää elinsiirron.

Ihminen pärjää hyvin ilman sappirakkoa. Leikkauksen jälkeen sappineste kulkeutuu suoraan pohjukaissuoleen, missä sitä käytetään ravinnon sulatukseen muiden entsyymien ohella.

6. Milloin leikkauksella on kiire?

Noin 30 prosentilla sappikivitautipotilaista tauti oireilee ensimmäisen kerran sappirakon tulehduksella. Se nostaa kuumeen, eikä häviä muutamassa tunnissa mihinkään. Ultraäänessä nähdään paksuuntunut sappirakon seinämä ja tulehdusarvot veressä ovat koholla. Nämä potilaat leikataan muutaman päivän sisällä oireiden alkamisesta.

Hoitamattomana tilanne voi johtaa sappirakon puhkeamiseen ja aiheuttaa pahimmillaan henkeä uhkaavan vatsakalvon tulehduksen.

7. Millainen toimenpide sappileikkaus on?

Jos tulehdusta ei ole, sappikivet leikataan elektiivisesti, eli erikseen suunniteltuna ajankohtana.

Tulehtunut sappirakko leikataan pääsääntöisesti jo ensimmäisellä sairaalakäynnillä. Sappitiehyttukoksessa kivi poistetaan toisinaan ensin suun kautta taipuisalla instrumentilla ja sappirakko myöhemmin. Leikkaukset tehdään yleisanestesiassa.

Sappikivileikkauksista noin 95 prosenttia onnistuu tähystysmenetelmällä. Potilas toipuu nopeasti, ja sairauslomaa tarvitaan yhdestä kahteen viikkoa.

Joissakin tilanteissa tähystysleikkaus joudutaan muuttamaan avoleikkaukseksi, jolloin toipumisaika pitenee.

8. Onko liuotushoidosta ja murskauksesta luovuttu?

Liuotus eli sappikivien hoito lääkkeellä tehoaa alle kymmeneen prosenttiin sappikivistä. Lääkehoito on elinikäinen, tai muuten kivet uusivat – ja siksi siitä on luovuttu.

Endoskooppiset, suoliston kautta tehtävät tähystystoimenpiteet ovat tehneet murskaushoidosta tarpeettoman.

9. Miksi sappivaivat voivat jatkua leikkauksen jälkeen?

Sappiteissä oleva sappikivi voi joskus jäädä ultraäänessä huomaamatta ja aiheuttaa kipua.

Se poistetaan potilaan suun kautta viedyn taipuisan tähystimen avulla. Potilas on yleensä tämän toimenpiteen ajan hereillä ja saa rauhoittavaa lääkitystä.

10. Miten lievää sappikipua helpotetaan?

Siihen voi käyttää sappiteiden supistelua vähentävää lääkettä eli spasmolyyttiä. Se on reseptilääke, jonka käytöstä tulee keskustella lääkärin kanssa. Kaikille se ei sovi.

Tarvittaessa voi kokeilla tulehduskipulääkkeitä.

11. Miten sappikivitautia ehkäistään?

Ikä, ylipaino, diabetes ja naisilla vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisäävät riskiä.

Ylimääräisistä kiloista kannattaa kuitenkin pyrkiä eroon maltilla, sillä nopeassa laihduttamisessa kudoksista vapautuu kolesterolia tavallista enemmän, ja kolesteroli saattaa sakkautua sappirakkoon ja kiteytyä kiviksi.

12. Miten sappikivitauti vaikuttaa syömisiin?

Rasvaisten ja rasvassa paistettujen ruokalajien lisäksi esimerkiksi kaalit, omena, sipuli, mausteet, tuoreet hiivaleivonnaiset, kahvi ja alkoholi voivat laukaista sappikohtauksen.

Ruokavalion apu on valitettavasti tilapäinen, sillä se ei poista sappikiviä.

Asiantuntijana vatsaelinkirurgian erikoislääkäri ja dosentti Jari Ovaska, Terveystalo ja Turun yliopisto.

Juttu on julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 2/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X