Siitepölyallergia vaatii hyvän hoidon - tai oireilu voi pahentua jopa astmatyyppiseksi
Siitepölykausi on alkanut etuajassa, ja monet lepän siitepölylle allergiset saavat jo oireita. Allergialääkitys kannattaa aloittaa oireiden alettua, ei aiemmin.
Koivu aiheuttaa eniten siitepölyoireita Suomessa. Kuva: iStock
Siitepölyallergia on Suomessa varsin yleinen: noin 20 prosenttia meistä on allergisia eri siitepölyille. Keväällä oireita aiheuttavat pähkinäpensas, koivu ja leppä, kesällä heinäkasvit ja pujo. Ilmaston lämpeneminen on jo pidentänyt siitepölykautta, ja se on aikaistunut parilla viikolla.
Siitepölyhiukkaset ovat kevyitä, ja niiden sisältämät valkuaisaineet vapautuvat nopeasti ja läpäisevät nenän limakalvon sekunneissa. Siitepölyn lisäksi ulkoilmassa on homeitiöitä koko lumettoman kauden, ja ne saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin siitepöly.
Vähiten siitepölyä on ilmassa aamuisin, iltaisin ja sateella.
Siitepölyallergia vaatii hoitoa heti, kun oireet alkavat. iStock
Siitepölyallergia saa nenän valumaan ja silmät punoittamaan
Siitepölyallergian tyypillisiä oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä ja joskus myös hengenahdistus. Monilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät ja vetistävät.
Jos siitepölyallergiasta kärsivällä on atooppinen ihottuma, se saattaa pahentua siitepölykaudella. Lisäksi moni allergikko kokee siitepölyallergiasta aiheutuvaa väsymystä.
Siitepölyallergia voidaan todeta prick-testillä eli ihopistokokeella tai verikokeella, jossa määritetään tietyn vasta-aineen immunoglobuliini E:n määrä seerumista. Diagnoosin varmistus voi vaatia toisinaan myös altistuskokeita.
Lääkitse vasta kun on oireita
Moni allergikko on kuullut ohjeen siitä, että allergialääkitys olisi hyvä aloittaa jo ennakoivasti, mutta ylilääkäri, allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta toteaa, ettei tämä ole tarpeen.
”En näe tälle perusteita, koska antihistamiinin vaikutus alkaa välittömästi ja lääkkeen huippupitoisuus veressä on jo tunnin-puolentoista tunnin välillä lääkkeen ottamisesta”, hän perustelee.
Lievät ja satunnaiset oireet voivat mennä itsestään ohi, mutta jos oireita on päivittäin, säännöllinen lääkitys on paikallaan.
”Kun oireita tulee, kannattaa aloittaa lääkitys. Hoidon voi aloittaa antihistamiinitableteista, joita saa apteekista myös ilman reseptiä. Jos ne eivät riitä hoidoksi, niin olisi hyvä käyttää myös kortisoninenäsuihkeita jo ennen kuin nenä on aivan tukossa tai tosi limainen – jos tilanne on tämä, niin suihke ei vaikuta kovin tehokkaasti”, hän kuvaa.
Silmätippojakin tarvitaan vasta, kun silmät oireilevat. Uuden polven antihistamiineista tai kortisonipohjaisista nenäsuihkeista on harvoin mitään haittaa. Kortisonin käyttöön nenäsuihkeena ei liity luuston haurastumisen riskiä, sillä määrä on pieni ja paikallinen.
Nenäkannua kannattaa myös käyttää ennen nenäsuihkeita; näin voi huuhtoa epäpuhtaudet ja eritteet pois nenästä. Luonnonlääkkeiden ja -yrttien kanssa kannattaa allergikon olla tarkkana, sillä muun muassa auringonhattu ja siankärsämö ovat aiheuttaneet vakavia allergisia yleisreaktioita.
Petivaatteita ja pyykkejä ei kannata jättää ulos siitepölykaudella, jos kärsii allergioista.
Jos lääkitys ei riitä, lähde lääkäriin
Siitepölyallergian takia kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos tarvitsee voimakkaiden oireiden vuoksi tehokkaampia lääkkeitä kuin ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ovat.
”Toinen näkökulma on myös se, että lääkäriin kannattaa mennä, jos haluaa lääkkeistä Kela-korvauksen – reseptillä lääkkeet saa halvemmalla. Jos potilas on lapsi, on hyvä valita sopiva lääke ja tarkistaa sen annostus vastaanotolla”, Péter Csonka toteaa.
Siitepölyallergian oireita ei kannata jättää hoitamatta, sillä oireet voivat pahentua merkittävästi.
”Osalle voi tulla astmatyyppistä oireilua eli myös hengenahdistusta.”
Koivun siitepölylle allergisista arviolta puolet reagoi juureksiin ja hedelmiin.
Tuore porkkana, selleri, peruna, tomaatti, omena ja persilja voivat aiheuttaa monille oireita. Kypsennettyinä nämä ruoat eivät aiheuta oireita. Koivuallergikot voivat saada oireita myös mausteista, kuten kurkumasta, sinapinsiemenestä tai kanelista.
Osa lehtipuuallergisista saa suun limakalvon paikallisoireita ristireaktion takia myös pähkinöistä tai mantelista. Jos pähkinät tai manteli aiheuttavat voimakkaita oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten.
Allergeenikomponenttitutkimuksilla voidaan selvittää, onko kyseessä todellinen ja mahdollisesti vaarallinen pähkinäallergia vai vain siitepölyallergiaan liittyvä ristiallergia.
Allergikkojen määrä ei enää kasva
Péter Csonkan mukaan siitepölyallergisten määrä on pysynyt kymmenen viime vuotta samalla tasolla.
”Tätä ennen ne lisääntyivät, mutta nyt ne eivät enää lisäänny samalla tavoin. Allergiaa on kuitenkin toki enemmän kuin vaikkapa 1950-luvulla”, hän sanoo.
Se, missä iässä siitepölyallergia puhkeaa, vaihtelee paljon.
”Pienimmät potilaani ovat alle kaksivuotiaita, mutta yleisempää on, että allergia puhkeaa 5-15 vuoden iässä. Siitepölyallergia voi kuitenkin puhjeta jopa vasta aikuisena”, Péter Csonka kertoo.
Tupakointi lisää allergian puhkeamisen riskiä.
Lähteenä on käytetty myös Allergia-, Iho- ja Astmaliiton verkkojulkaisua Siitepölyallergia.