Soilen haimasyöpä paljastui sattumalta

Soile Mäkelä sai tietää sairastavansa levinnyttä haimasyöpää ilman, että hänellä oli minkäänlaisia ennakko-oireita. Uutinen kerrottiin suuren yleisön edessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Isältä peritty positiivinen elämänasenne on auttanut Soile Mäkelää jaksamaan vakavan sairauden kanssa.

Soile Mäkelä sai tietää sairastavansa levinnyttä haimasyöpää ilman, että hänellä oli minkäänlaisia ennakko-oireita. Uutinen kerrottiin suuren yleisön edessä.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Vaasalainen Soile Mäkelä, 67, huomasi muutama vuosi sitten kaulassaan sormenpään kokoisen pahkuran, jota hän piti tavallisena rasvapattina. Hän päätti mennä näyttämään sitä työterveyslääkärille, joka lähetti hänet eteenpäin tutkimuksiin. Kävi ilmi, että kyseessä oli syövän etäpesäke.

Tähän havahduin

Menin näyttämään työterveyshuoltoon kaulassani olevaa pattia, koska mielestäni se oli ruma. Oloni oli muuten todella hyvä, eikä mieleeni edes juolahtanut, että kyseessä voisi olla jotakin vakavaa.

Työterveyshuollosta minut lähetettiin Vaasan keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkupolille, jossa kaulastani otettiin puudutuksessa pieni koepala. Vajaat pari viikkoa myöhemmin sain kuulla, että kyseessä oli syövän etäpesäke. Kukaan ei kuitenkaan siinä vaiheessa tiennyt, missä varsinainen syöpä oli.

Diagnoosi: haimasyöpä

Vaasasta minut lähetettiin Tampereelle Taysiin lisätutkimuksiin. Siellä kävin erilaisissa kuvauksissa ja verikokeissa. Monien tutkimusten jälkeen sain kutsun lääkärin vastaanotolle.

Lääkäri otti minut ja nuorimman poikani Danin vastaan huoneessa, joka oli täynnä opiskelijoita. Seinälle oli heijastettu suuri kuva vatsalaukustani. Sitten lääkäri kertoi kaikkien kuullen, että minulla on levinnyt haimasyöpä, jota ei voida leikata.

Uutinen tietenkin järisytti. Tilaisuus kesti ehkä vartin, mutta se tuntui ikuisuudelta. Olisin halunnut kuulla asian kahden kesken lääkäriltä, en suuren yleisön edessä. Koko kotimatkan poikani ja minä olimme aivan hiljaa.

Hoito löytyi

Diagnoosin jälkeen sytostaattihoitojen piti alkaa Vaasassa.

Vaikka kyse oli pahanlaatuisesta kasvaimesta, erilaisia papereita odotettiin yli viikko. Kun ne vihdoin tulivat, minulle tarjottiin hoitoaikaa vasta parin kuukauden päähän. Sisareni Tarja soitti kuitenkin sairaalaan ja vaati, että hoito pitää aloittaa heti. Sainkin ajan jo samalle illalle.

Vaasassa minulle tuli heti olo, että olen hyvissä käsissä. Ensimmäisenä minua hoitanut syöpälääkäri sanoi, että kyllä tästä kaikesta selvitään. Siitä tuli uudenlainen toivonkipinä.

Kävin hoidoissa joka viikko, ja hiukset lähtivät vauhdilla. Onneksi myös hoidot tehosivat ja syövän markkeriarvot laskivat.

Tavallisesti sytostaattihoitoihin liittyy pahoinvointia, mutta jostakin syystä minulle ei tullut sitä. Aluksi otin pahoinvointitabletteja määräyksen mukaan, mutta kun kerran unohdin ottaa, huomasin, että voin hyvin ilman niitäkin.

Sytostaattihoitojen aikana olen välillä ollut hyvin väsynyt. Viime vuonna jouduimme jopa pitämään puolen vuoden tauon hoidoista. Kehoni oli pakko saada levätä, jotta hoitojen antamista voitiin jatkaa. Silloin pyöräilin ja ulkoilin paljon.

Koko sairauteni aikana en ole tuntenut oloani kipeäksi. Se on harvinaista, sillä yleensä haimasyöpään liittyy särkyjä.

Tässä ja nyt

Minulla on edelleen haimasyöpä , mutta hoitojen avulla sen kasvaminen on saatu estettyä. Valitettavasti viime joulukuussa kaulastani löytyi uusia pieniä etäpesäkkeitä. Niiden hoidon ennuste on kuitenkin hyvä. Sytostaattihoitoja olen saanut yli 50 kertaa, ja hoidot jatkuvat edelleen.

Elän aivan normaalia elämää sairaudestani huolimatta. En edes ajattele sitä päivittäin.

Aina kun jaksan, käyn tekemässä sijaisuuksia entisellä työpaikallani lastentarhassa. Tykkään musiikista, ja käyn myös joskus kuuntelemassa karaokea. Lempikappaleitani ovat Matti Eskon Nauti ja elä sekä Hanna Ekolan Kiitos elämän lahjasta. Niihin en kyllästy koskaan. Joskus käyn myös tanssimassa. Kaikki lavatanssit käyvät, mutta humppa on suosikkini.

Lue myös:

Syöpään sairastuminen vituttaa

Luulin infarktiksi, olikin eturauhassyöpä

Haimasyöpä on yleistynyt

  • A VUOSITTAIN todetaan noin 1 000 uutta haimasyöpätapausta. Tauti on viime vuosina yleistynyt.
  • B HAIMASYÖVÄN tunnetuin riskitekijä on tupakointi. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, diabetes ja runsas alkoholin käyttö. ⅔ haimasyövistä olisi mahdollisesti estettävissä elintapoja muuttamalla. Osa haimasyövistä johtuu perinnöllisistä tekijöistä.
  • C”HAIMASYÖVÄLLÄ on hyvin harvoin ensioireita, ja siksi se on usein huonoennusteinen. Potilas hakeutuu hoitoon usein vasta silloin, kun tauti on jo levinnyt tai kehittänyt etäpesäkkeitä. Hoitoon hakeudutaan väsymyksen, laihtumisen, vannemaisen ylävatsakivun tai selkäkivun vuoksi”, kertoo syöpätautien erikoislääkäri Pia Österlund Taysista.

X