Sorrutko hammaspesulla yleisiin virheisiin? Lue, onko sinunkin suusi suotuisa kasvupaikka haitallisille bakteereille
Hampaat pysyvät puhtaina ja terveinä harjaamalla kahdesti päivässä ja käyttämällä hammaslankaa, mutta pesetkö purukalustosi oikeaan aikaan?
Ei ole aivan yhdentekevää peseekö hampaansa aamiaisen jälkeen vai jo sitä ennen.
Kellon tarkkuudella hampaitaan ei tarvitse jynssätä, mutta sen sijaan hammaspesu on tärkeä suorittaa kahdesti päivässä – iltaisin viimeisen aterian jälkeen ja aamuisin ennen aamiaista.
Hampaiden aamupesun ajoittamisesta keskustellaan säännöllisesti. Hampaiden pesemättä jättäminen voisi tuntua järkevästi perustellulta, jos ei syö aamiaista. Näin ei kuitenkaan ole.
Yleinen virhe on myös hampaiden harjaaminen vasta aamupalan jälkeen.
”Tällöin yön aikana hampaan pinnalle kasaantuneet bakteerit saavat ruoasta ravintoa ja alkavat tuottaa happoa ja lisääntyä. Sitten suussa onkin suotuisa kasvupaikka haitallisille bakteereille”, hammaslääkäri Hymy Kostamo painottaa.
Suusta verenkiertoon päässeet bakteerit voivat aiheuttaa vakavan verenmyrkytyksen
Moni pesee hampaansa huolimattomasti ja käyttää siihen liian vähän aikaa. Harva saa hampaat pestyä iltaisin niin puhtaiksi, ettei hampaiden pinnalle jäisi lainkaan haitallisia bakteereita.
Haitallisia bakteereita ovat muiden muassa mutans-streptokokit eli ”kariesbakteerit”, jotka aiheuttavat hampaiden reikiintymistä, ja parodontiittibakteerit, jotka aiheuttavat ientulehdusta ja hampaiden kiinnityskudossairautta.
Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit houkuttelevat paikalle myös muita haitallisia bakteereita.
Pahimmassa tapauksessa suun haitalliset bakteerit voivat päästä verenkiertoon ja aiheuttaa vakaviakin yleissairauksia, kuten kansankielisesti verenmyrkytyksen.
Kariesbakteeri voi tarttua myös lapselle syljen välityksellä vaikkapa aikuisen suukotellessa lasta suulle tai syödessä samalla lusikalla.
Hampaiden hoidon laiminlyönnin seuraukset voivat olla jo varhaislapsuudessa mittavia.
Kariekselle altistumista kannattaa välttää lapsuudessa, sillä mitä enemmän suutulehduksia kärsii lapsena, sitä suurempi riski on sairastua myös verisuonitautiin aikuisena.
Sylki huuhtoo suuta ja tuhoaa bakteereita
Vaikka haitalliset bakteerit voivat levitä syljen välityksellä, sylki on myös erittäin tärkeässä roolissa suussamme, sillä sen entsyymit tuhoavat bakteereita. Lisäksi sylki huuhtelee suuonteloa mekaanisesti.
Jos suu tuntuu kuivalta, voi syljen eritystä myös aktivoida.
On myös havaittu, että suun hyvien bakteerien määrän kasvaminen voi hillitä haitallisten bakteerien kasvua.
”Haitallisia bakteereita pitäisi eliminoida kasvattamalla hyvien bakteerien kantaa suussa. Näin ollen hyvät bakteerit vievät elintilaa haitallisilta bakteereilta, jolloin ne eivät pääse tekemään hallaa suun terveydelle”, Hymy Kostamo sanoo.