Lääkkeille vastustuskykyinen sairaalabakteeri voi tarttua kotimaisestakin ruoasta – bakteeria löydetty sianlihasta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA on antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokki. © Colourbox
Suomalaiselle suurimman riskin saada resistentti bakteeritartunta aiheuttaa matkailu, mutta myös kotimaisesta lihasta on löydetty MRSA-bakteeria.

Lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien kehittyminen on seurausta antibioottien holtittomasta käytöstä. EU on kieltänyt antibioottien käytön tuotantoeläinten kasvun edistämiseksi, mutta Amerikan ja Aasian maissa niiden käyttö on yleistä.

”Tuotantoeläinten kasvun edistämiseksi käytetyillä antibiooteilla on selkeä syy-seuraus-suhde resistenttien bakteerikantojen kehitykseen. Pahin tilanne on Aasian maissa, joissa eläintuotannon hygienia on huono. Tällöin myös resistentin bakteeritartunnan riski kasvaa,” kertoo Eviran elintarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen.

Vain vahvimmat bakteerit selviytyvät antibiooteista

Bakteerien resistenssi syntyy luonnonvalinnan kautta. Bakteereita on kaikkialla, ja ne yrittävät selvitä hengissä. Antibioottien käyttö on ihmisen puuttumista luonnon kiertokulkuun tavalla, jonka viimeisimpiä seurauksia emme kuitenkaan hallitse.

”Antibiootteja käytetään bakteerien tappamiseen. Jokainen hoito aiheuttaa sen että herkimmät bakteerit kuolevat. Vain vahvimmat ja vastustuskykyisimmät jäävät henkiin ja pääsevät lisääntymään.”

Salmonella ja kampylobakteerit ovat tavallisimpia ruokamyrkytysten aiheuttajabakteereita. Molemmista on löydetty resistenttejä kantoja, mutta Suomen tilanne niiden osalta on Räsäsen mukaan hyvä.

”E-coli taas on yleinen ja harmiton bakteeri, ja se kuuluu ihmisen suoliston luonnolliseen bakteerikantaan. Bakteeri ei aiheuta tautia, mutta se voi kantaa mukanaan resistenssitekijää, joka voi siirtyä ihmiseen eläin- tai kasviperäisen elintarvikkeen mukana. E-colin resistenssitekijä voi siirtyä ihmisessä bakteeriin, joka aiheuttaa jotain tautia, kuten virtsatieinfektiota. Tällöin hoitovaihtoehdot ovat vähäisemmät.”

Antibioottijäämiä ja bakteereita ruoasta

EU on kieltänyt antibioottien käytön eläinten kasvun edistämiseen 20 vuotta sitten. Suomessa niistä on luovuttu vapaaehtoisesti jo 1980-luvulla.

”Yhdysvalloissa antibiootteja ei ole vielä kielletty, mutta asiasta on keskusteltu. Niiden kieltäminen olisi iso poliittinen päätös,” Räsänen sanoo.

Atlantin takana on käyty äänekästäkin keskustelua siitä, voiko ihminen saada syömästään lihasta paitsi bakteereita, myös eläinten kasvatukseen käytettyjen antibioottien jäämiä elimistöönsä. Räsäsen mukaan Suomessa tällaisesta ei ole pelkoa, vaikka tuotantoeläimen kasvatuksessa olisi käytetty jossain vaiheessa antibiootteja sallitusti, eli jonkin sairauden hoitamiseksi.

”Lääkitystä saaneella eläimellä on varoaika, jota ennen sitä ei saa teurastaa. Tällä varmistetaan että lääkeaineet ovat hävinneet eläimen elimistössä. Lääkejäämäriski on olematon, siitä huolehtivat meillä tuottajat ja Eviran vierasainevalvontaohjelma. Myös ulkomailta tuotua lihaa tutkitaan.”

EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä vapaakauppasopimusneuvotteluiden yhteydessä on keskusteltu myös toimista antibioottiresistenssin vähentämiseksi.

”Yhtenä vaihtoehtona on esitetty tuotantoeläinten kasvua edistävien antibioottien kieltoa Yhdysvalloissa. Toistaiseksi EU-mailla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta vaatia antibiootitonta kasvatusta unionin ulkopuolelta tuotavien lihojen osalta.”

Hoitoa vai antibioottikasvatusta?

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja antibioottien välillä on Räsäsen mukaan selvä yhteys. Suomen tiukkaan antibioottipolitiikkaan kuuluu, että sairaat eläimet hoidetaan, mutta lääkkeitä ei käytetä turhaan. Terveet eläimet taas eivät antibiootteja tarvitse.

”Jos eläimiä on paljon samassa tilassa, kasvaa niiden riski saada ripuli tai hengitystieinfektio. Suomessa antibiootteja ei käytetä ylläpitämään tuotantoeläinten terveyttä.”

Kuinka todennäköistä sitten on, että tuotantoeläin syö antibiootteja läpi elämänsä joko sairauksien hoitamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi?

”Huonon hygienian maissa näin voidaan toimia. Suomessa eläinten antibiootit ovat reseptilääkkeitä joita saa käyttää vain eläinlääkärin reseptillä. Amerikassa ja Aasiassa antibiootit ovat reseptivapaita ja niiden saatavuus helppoa, mikä lisää käyttöä.”

Suomalaiselle suurimman riskin saada resistentti bakteeritartunta aiheuttaa Räsäsen mukaan matkailu.

”Intia, Kaakkois-Aasia ja muut huonon hygienian maat ovat aina riski. Siellä on paljon vastustuskykyisiä bakteereita, ihmiset asuvat ahtaasti ja hygienia on heikko. Ympäristöstä saatavan tartunnan torjumisessa matkailijan oma käsihygienia on tärkeä. Ruoka kannattaa myös syödä kuumana.”

Sairaalabakteeri kotimaisesta sianlihasta

Entä millaisia riskejä liittyy tuontilihaan? Esimerkiksi Etelä-Amerikan maista tuodaan Suomeen paljon naudanlihaa.

”Resistenttejä bakteereita ei ole rutiininomaisesti tutkittu tuontilihasta ennen vuotta 2015. EU:n ensimmäisessä seurantaohjelmassa tarkkailtiin vähittäiskauppojen naudan ja sian lihaa. Vuonna 2016 tullaan tutkimaan siipikarjan lihaa.”

Marraskuuhun 2015 mennessä Evira tutki 275 sianlihanäytettä, joista kuudesta löydettiin sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA eli antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokki. Löydöksistä viisi tehtiin suomalaisesta lihasta.

Resistentti bakteeritartunta on siis mahdollista saada myös kotimaisesta lihasta. Räsänen muistuttaa, että kuumentaminen tuhoaa bakteerit. Sisältä punaiseksi jätettyyn naudanlihaan sisältyy aina riski, joskin vähäinen.

”Vaikka naudan pihvi jätettäisiin sisältä raa’aksi, sen pinta paistetaan kypsäksi. Saastuneessa lihassa bakteerit ovat yleensä pintakerroksessa. Jos haluaa varmistua, ettei lihasta saa bakteeritartuntaa, se pitää kypsentää kokonaan sekä huolehtia keittiöhygieniasta,” Räsänen sanoo.

X