Ihmeitä sydämen hyväksi

Jaa artikkeliTilaa Seura
38248607_ML

Sydäntautien hoito on suuri suomalainen menestystarina, josta ei ihmeitä puutu. Esittelemme seitsemän uutta hoitomenetelmää.

38248607_ML

Suomalaisten sydämet voivat paremmin kuin koskaan. Esimerkiksi sydäninfarktiin kuolleiden työikäisten määrä on tippunut neljässä vuosikymmenessä 80 prosenttia. Samalla sydäntauteihin kuolleet ovat yhä vanhempia.

”Suomalaisten elämään on tullut kymmenen tervettä lisävuotta”, huomauttaa professori ja kansanterveyden asiantuntija Pekka Puska.

Suomi muuttui

Runsaat 40 vuotta sitten Suomessa elettiin vielä hyvin erilaisessa maailmassa kuin nyt. Tupakointi oli yleistä, lautasilla ei näkynyt tuoreita kasviksia, ja suolaa käytettiin reilusti. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin oli Suomessa kansainvälisesti erittäin korkea, erityisesti miehillä.

Kaikista pahin tilanne oli Pohjois-Karjalassa.

”Monen pohjoiskarjalaisen työikäisen miehen verisuonet olivat aivan tukossa, ja verenpaine huiteli korkeuksissa. He söivät voita ja läskiä ja polttivat tupakkaa. Elintavat veivät monet hautaan jo nuorena”, Puska kertoo.

Puska kollegoineen aloitti Pohjois-Karjalassa terveysvalistustyön, joka laajeni valtakunnalliseksi menestystarinaksi. Mukaan lähti myös elintarviketeollisuus.

Ydinsanoma on aina ollut sama: vaihda kovat rasvat pehmeisiin rasvoihin, syö monipuolisesti ja paljon kasviksia, käytä suolaa harkiten, lopeta tupakointi.

Terveysvalistus puri, ja moni alkoi muuttaa elintapojaan – vaikka toki siitä nuristiin. Nyt tiedetään, että muutosten seurauksena sepelvaltimotaudin määrä romahti. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin pahin seuraus. Tupakoinnin vähentäminen ja ruokavaliomuutokset eivät olleet turhia uhrauksia.

Nykyään suomalaiset tupakoivat eurooppalaisittain hyvin vähän. Veren kolesterolipitoisuutemmekin on laskenut 40 vuodessa 20 prosenttia. Salaatilla osataan jo täyttää puoli lautasta ja moni on muutenkin kiinnostunut ravitsemuksesta.

”En olisi kuuna päivänä uskonut, että muutos on näin dramaattinen ”, Puska huomauttaa.

Hyvää hoitoa

Myös hoitojen kehittyminen on ollut huikeaa. Yhä parempien hoitojen avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä ja mahdollistaa se, että sydänsairaanakin voi elää täyttä elämää.

Verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, rytmihäiriöiden ja läppävikojen hoitomenetelmät ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Esimerkiksi verenpaineen hoitoon on tänä vuonna tullut uusi, tehokas yhdistelmälääke.

Uusia hoitomuotoja myös tutkitaan ja kehitetään koko ajan. Vaurioitunutta sydäntä saatetaan tulevaisuudessa hoitaa vaikkapa suun kautta otettavalla pillerillä, joka auttaa uusia soluja kasvamaan sydämeen.

Sydäntautien hoitomenetelmät ovat kehittyneet niin mullistavasti, että monia uusia ja parhaillaan kehitteillä olevia hoitokeinoja voisi luulla tieteisfantasioiksi ellei kuulisi, että ne ovat totta.

Listasimme Professori ja kardiologi Markku S. Niemisen kanssa näitä uusia hoitomenetelmiä, ihmeitä sydämelle.

1 Biologinen ohitusleikkaus

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkitaan, voidaanko siirtogeenihoidolla kasvattaa uusia hiusverisuonia sepelvaltimotaudin ahtauttamille alueille ja näin parantaa sydämen verenkiertoa. Puhutaan niin sanotusta biologisesta ohitusleikkauksesta.

Geenihoidossa sydämeen ruiskutetaan tiettyä kasvutekijää. Se aukaisee hiuksenhienoja verisuonia, suurentaa niitä ja kasvattaa myös uusia verisuonia. Näin sydän saa taas happea.

Jos geenihoidon kehittäminen onnistuu, se auttaa kroonista, mutta vakaata sepelvaltimotautia sairastavaa, jota ei voida hoitaa lääkkeillä, pallonlaajennuksella tai ohitusleikkauksella.

2 Älykäs pilleri uusii sydämen soluja

Kun sydänlihas vaurioituu verisuonisairauksissa tai sydämen vajaatoiminnassa, sydämen pumppausteho heikkenee. Nykyhoidot eivät ole riittäviä, sillä noin puolet sairastuneista kuolee viiden vuoden kuluessa oireiden ilmaantumisesta.

SydänAkatemian perustutkimushankkeen tavoitteena on kehittää suun kautta otettava lääke, joka parantaa sydänlihaksen uusiutuvien solujen muodostumista.

Parhaillaan etsitään niitä molekyylejä, jotka osaavat hakeutua oikeaan paikkaan sydämessä ja herättelevät kantasoluja lisääntymään.

3 Läppäleikkaus katetrilla

Yleisimmät sydämen läppäviat ovat hiippaläpän vuoto ja aorttaläpän ahtautuminen. Läppävikoja hoidetaan leikkauksella, jossa viallisen läpän tilalle asennetaan tekoläppä.

Viitisen vuotta sitten käyttöön tulivat aorttaläpän korvikkeet, jotka voitiin viedä perille joko verisuoniteitse tai pientoimenpiteenä sydämen kärjen läpi. Uudessa menetelmässä sydämeen mennään katetrin avulla. Tekoläppä viedään pakattuna sydämeen ja se avataan vasta perillä.

Parhaillaan kehitetään samaa menetelmää myös hiippaläpän korvaamiseen. Hiippaläppävuotojen korjausleikkauksissa on ollut huono ennuste. Uusi menetelmä on turvallisempi ja toipuminen on nopeampaa kuin avoleikkauksessa. Pitkäaikaistulokset ovat hyviä.

Asennukseen liittyy kuitenkin joitakin riskejä, eikä tulos ole aina välttämättä yhtä hyvä kuin avosydänleikkauksessa. Siksi laitteita asennetaan erityisesti potilaille, joilla on kohonnut leikkausriski ja joille ei sen vuoksi tehtäisi avosydänleikkausta.

4 Ihmeellisiä tahdistimia

Sydämentahdistinta tarvitaan, jos sydämen oma, sykettä kontrolloiva ja johtava johtoratajärjestelmä, ei toimi.

Uusimmat tahdistimet tukevat sydämen vasemman kammion toimintaa kahdesta eri paikasta ja siten synkronoivat supistusta. Tahdistimien minitietokoneet ovat nykyään älykkäämpiä, ja potilaalle valitaan laite tarpeen mukaan.

Koekäytössä on myös tahdistimia, joissa ei ole lainkaan ulospäin tulevia johtoja. Tahdistimen pieni virranlähde sijaitsee sydämen sisään asennettavassa tahdistinkojeessa.

Näin pyritään välttämään tahdistimen käyttöön liittyviä haittoja. Tulehdusriskit ja johtojen murtumariskit ovat sitä pienemmät, mitä vähemmän pitkiä lankoja on sydämessä .

5 Jäätävää Eteisvärinän hoitoa

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Sitä hoidetaan lääkkeillä tai katetriablaatiolla. Katetriabalaatiossa katetri viedään nivustaipeen kautta laskimoita pitkin sydämeen. Katetrin kärjen kautta alueeseen kohdistetaan radiotaajuista sähkövirtaa.

Perinteisin menetelmin tehdyn ablaation jälkeen eteisvärinä monesti jatkuu. Myös lääkkeet tehoavat eteisvärinään melko huonosti.

Uusin menetelmä, jäädytysablaatio, on todettu hyväksi hoidoksi. Siinä tehdään katetrilla jäädyttämällä pieniä vaurioita sydämen seinämään ja näin eristetään se alue, jossa eteisvärinä kehittyy.

Eri ablaatiomenetelmien vaikuttavuudesta on kuitenkin vain vähän tietoa. Eteisvärinän taltuttamiseen ollaankin etsimässä tehokkainta ja turvallisinta keinoa Sydäntutkimussäätiön tukemassa SydänAkatemian kärkihankkeessa.

6 Uutta hoitoa verenpaineelle

Myös sydämen vajaatoiminnan ja verenpaineen hoitoon on tullut tänä vuonna uusi yhdistelmälääke, jolla on saatu hoitoon tehokkuutta.

Lääkkeellä on kaksi toisiaan tukevaa, verenpainetta alentavaa vaikutusta. Yhdistelmälääke estää verisuonten supistumista ja näin verenpaineen kohoamista sekä laajentaa verisuonia. Yhdistelmälääkkeen vaikuttavat aineet ovat valsartaani ja sakubitriili. Lääke on jo käytössä Suomessa, mutta sillä ei ole vielä Kela-korvattavuutta.

Lääkkeellä on joitakin haittavaikutuksia, muun muassa matalan verenpaineen aiheut-tama huimaustaipumus. Lisäksi se saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita.

7 Varfariinille vaihtoehtoja

Noin 200 000 suomalaista käyttää verenohennuslääkkeenä varfariinia (Marevan). Sen rinnalle on tullut viime vuosina uudella tavalla vaikuttavia lääkkeitä.

Markkinoilla on kolmea uutta lääkettä kolmelta eri valmistajalta. Ne sopivat eteisvärinästä kärsiville, joilla ei ole läppävikaa.

Käänteentekevää uusissa lääkkeissä on se, että niiden käyttö ei vaadi toistuvaa seurantaa. Varfariinia käyttävä sen sijaan joutuu mittauttamaan veren hyytymisarvon noin kolmen viikon välein.

Uudet lääkkeet on todettu turvallisiksi ja tehokkaiksi. Niillä on kuitenkin vuoto- ja halvausriskinsä, vaikka riski onkin varfariinia pienempi. Potilaita onkin opastettava seuraamaan omaa vointiaan.

Naisen sydän yllättää

Suomalaisten miesten sydänsairaudet ilmenevät keskimäärin noin 65 vuoden iässä, naisten vasta yli 75-vuotiaana. Naisten sepelvaltimotaudin diagnosointia haittaa oireiden epämääräisyys.

”Sepelvaltimotaudin oire ei ole välttämättä se tavallinen, eli len-killä tai pihatöissä iskevä puristava rintakipu, vaan yläselässä, har- tioissa, leukaperissä ja käsivarsissa tuntuva kipu. Oireilu voidaan sekoittaa närästykseen. Huimaus ja huonovointisuus, väsymys ja ahdistus tulkitaan herkästi muista syistä johtuviksi”, sanoo Sydänsairaalan kardiologi, professori Katriina Aalto-Setälä.

Sydäntautien vaaratekijät ovat naisille vakavampia kuin miehille. Ylipainoon liittyvät rasva-aineenvaihdunnan ja veren hyytymisen häiriöt vaikuttavat naisen terveyteen miehiä haitallisemmin. Jo lieväkin ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus, nostaa sydän- sairauksien riskiä.

”Vähäinenkin painonpudotus riittää pienentämään riskiä. Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia sydänsairauksia vastaan jopa paremmin kuin miehiä.”

Kohonnut verenpaine on naisilla suurempi sydänsairausriski kuin miehillä. Joka kolmannella 35–64-vuotiaalla naisella on kohonnut verenpaine. Heistä noin puolet ei tiedä sitä.

Myös tupakointi ja liiallinen alko- holinkäyttö lisäävät naisten sairas- tumisvaaraa jopa miehiä enemmän.

Estrogeenin väheneminen vaihdevuosissa nostaa sydänsairauksien riskiä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan hormonikorvaushoito ei lisää sydäntapahtumien, kuten valtimotukosten, vaaraa. Hormonikorvaushoito kasvattaa kuitenkin keuhkoveritulpan riskiä.

Kalkki vai kolesteroli?

Kolesterolikriitikkojen mukaan verisuoniin kertynyt kolesteroli ei aiheuta sepelvaltiotautia, vaan verisuoniin kertynyt kalkki. Siksi myös kovaa rasvaa, kuten voita, voisi huoletta syödä.

Mitä sanoo tähän professori Markku S. Nieminen?

”Ei tästä ole mitään tutkimusnäyttöä. Valtimot eivät kerää kalkkia, ellei siellä ole tulehdusta. Kalkki on pitkäkestoisen valtimotaudin seuraus, ei syy. Jos joku asia on vankasti osoitettu eri tutkimuksin, niin se, että huonon kolesterolin määrä lisää merkittävästi valtimosairauksia.”

”Kovaa rasvaa voi toki syödä kohtuudella, jos kolesteroli ei siitä nouse. Meidän kolesteroliaineenvaihduntamme on hyvin yksilöllistä.”

Kotilääkäri 11-12/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X