Tee näin, kun epäilet olevasi muistisairas

Jaa kaverilleTilaa Seura
Perheenjäsenet usein huomaavat potilasta aiemmin, että läheinen on muistisairas. © Colourbox
Pikkuisen pyöreä, liikkuva ihminen huolehtii muististaan paremmin kuin langanlaiha sohvaperuna. Dekkarit ja musiikki tekevät aivoille hyvää.

1. Milloin muistin heikkeneminen on merkki muistisairaudesta?

Jokainen unohtaa välillä arkipäiväisiä asioita: avaimet tai puhelin jää kotiin ja pyykit koneeseen. Mutta kun näiden lisäksi joutuu etsiskelemään puhuessa tavanomaisia sanoja, voi olla kyse muistisairaudesta – tai ainakin asia pitää selvittää. Selvittelyjä tarvitaan silloinkin, kun läheiset huolestuvat omaisensa muistamattomuudesta tai henkilön liikkuminen kodin ulkopuolella vaikeutuu.

Jonkinlainen hälytysmerkki on, että tutut tehtävät eivät luonnistu: Ihminen ei enää osaa käyttää kahvinkeitintä tai television kaukosäädintä. Samoin se, ettei hän tunnista aiemmin tuntemiaan ihmisiä.

Osa muistisairaista suojautuu sanomalla, ettei halua oppia uutta. Oikeasti oppimiskyky on kadonnut.

 

2. Pitäisikö omista muistiongelmista kertoa läheisille?

Läheiset usein huomaavat perheenjäsenensä muistiongelmat tätä varhemmin. Mutta ellei näin tapahdu, läheisille kannattaa kertoa. Muistisairaus on koko perheen sairaus, sillä ennen pitkää sairastunut ei pärjää yksin ja tarvitsee tukiverkon.

Ellei asiasta kerro läheisille, edessä voi olla väärinymmärryksiä ja ihmissuhdekriisejä.

 

3. Mistä varhaisiin oireisiin saa apua?

Terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla ja muistiyhdistyksissä toimii koulutettuja muistihoitajia, jotka tekevät muistitestejä.

Hoitajan lisäksi on oleellista tavata myös lääkäri. Muistamattomuuteen on aina syy, joka voi muuten jäädä selvittämättä tai hoitamatta. Syynä voi olla esimerkiksi masennus tai lääkkeen sivuvaikutus.

 

4. Mitä muistitutkimuksissa tapahtuu?

Lääkäri haastattelee potilaan ja mielellään myös tämän läheisen sekä tutkii potilaan. Lisäksi tehdään laboratoriokokeita ja aivojen magneettikuvaus.

Laaja, tunnin kestävä muistitesti, joka sisältää muun muassa havainnointi- ja piirrostehtäviä, on usein tehty jo etukäteen muistihoitajan luona. Ei ole kuitenkaan väärin tulla suoraan lääkärille, joka voi sitten lähettää muistitestiin laboratoriokokeiden ja magneettikuvauksen ohella.

Muistitutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskuslääkärin kautta tai menemällä suoraan yksityiselle geriatrille tai neurologille.

 

5. Pystyykö muistin huononemisvauhtia ennustamaan?

Testitulosten perusteella voidaan ennustaa sairauden etenemisvauhtia. Laaja muistitesti paljastaa myös, mitkä muistin osa-alueet ovat henkilöllä vahvemmat ja mitkä heikommat. Sen perusteella lääkäri osaa kertoa, minkälaisia oireita muistisairaalla on seuraavaksi odotettavissa.

Muistisairauksista yleisin eli Alzheimerin tauti etenee tasaisesti ja on hyvin ennustettavissa. Verisuoniperäinen muistisairaus etenee portaittain, ja sairastuneen tila voi heiketä nopeasti.

 

6. Miten elintavoilla voi estää muistin heikkenemistä?

Elintavoilla voi vaikuttaa muistiin, vaikka olisi jo sairastunut muistisairauteen. Liikunnalla voidaan jopa vahvistaa muistirakenteita, ja sen apu voi olla yhtä hyvä kuin lääkkeiden. Kävely riittää tähän.

Aivoterveydelle hyvä ruokavalio vastaa sydämelle ja sokeriaineenvaihdunnalle hyvää tekevää ruokavaliota, joka pyrkii pitämään kolesterolin, verenpaineen ja -sokerin suotuisissa lukemissa. Ruokavaliossa ei kannata tavoitella hoikkuutta, sillä iäkkäälle ihmiselle hyvä painoindeksi on 26–30. Hoikemmilla jopa eliniän ennuste on lyhyempi kuin pikkaisen pyöreillä. Huomattava ylipaino on kuitenkin riskitekijä.

Liika alkoholin käyttö nopeuttaa, ja sosiaalisten suhteiden ylläpito hidastaa muistisairauden kehittymistä.

 

7. Onko aivojumpasta apua?

Mitä enemmän ärsykkeitä aivot saavat, sitä aktiivisemmin hermoverkosto toimii, ja ärsykkeitä aivot saavat vaikka dekkarin lukemisesta. Aivotreeni on hyväksi vain, kun siitä saa mielihyvää. Jos vastentahtoisesti pakertaa esimerkiksi vieraan kielen parissa, hyvät muistivaikutukset jäävät toteutumatta, sillä stressi on aivoille hallaa.

Musiikin kuuntelu aktivoi aivoja ja vilkastuttaa niiden verenkiertoa ja aineenvaihduntaa.

8. Voiko muistia parantaa lääkkeillä?

Muistisairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä on tällä hetkellä neljä: donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini. Ne aktivoivat surkastuneita aivoalueita ja hidastavat siten taudin etenemistä.

Niiden avulla muistia voidaan jopa parantaa diagnoosia seuraavan yhden, kahden vuoden ajan. Sen jälkeen sairaus kuitenkin etenee hitaasti, mutta selvästi hallitummin kuin jos lääkkeitä ei käytettäisi ollenkaan.

Lääkitykset helpottavat oireita monella tavalla vielä sairauden vaikeassakin vaiheessa. Niiden ansiosta sairastunut pystyy esimerkiksi asumaan omassa kodissaan pidempään.

Uusia muistilääkkeitä tutkitaan vilkkaasti. Amyloidi-proteiinin kertymistä aivoihin estävästä rokotteesta on saatu alustavia, lupaavia tuloksia. Alzheimerin taudissa tätä proteiinia kertyy plakeiksi aivoihin samaan tapaan kuin ateroskleroosissa kolesterolia verisuonten seinämiin.

9. Mistä käytännön asioista kannattaa huolehtia, kun muisti vielä pelaa?

Juridiset asiat kannattaa hoitaa kuntoon viimeistään, kun muistisairaus lähettelee ensimerkkejään. Näitä ovat mm. edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja mahdollinen testamentti. Pätevien valta- ja asiakirjojen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää niiden merkityksen ja sisällön. Kun sairaus etenee – ja muistisairaus on etenevä sairaus – tämä ei luonnistu, ei myöskään salasanojen taakse kätkeytyvien verkkopalveluiden hoito.

Muistisairas ei sairauden edettyä pysty enää huolehtimaan talousasioistaan, ja jos hänellä on omaisuutta, ilman edunvalvojaa taloudelliset tappiot voivat tulla suuriksi.

Omia asioita koskevan päätäntävallan luovuttaminen toiselle voi tuntua pahalta ja lopulliselta. Oloa voi helpottaa, kun ajattelee tilannetta eräänlaisena sukupolvenvaihdoksena.

10. Pystyykö vanhemman muistisairaudesta päättelemään omaa tulevaisuutta?

Persoonallisuuden piirteet periytyvät jossain määrin. Jos omalla vanhemmalla tunnetilat ovat aikanaan vaihdelleet voimakkaasti, hänestä saattaa tulla sairauden edetessä aggressiivinen. Jos tunnistaa itsessä samoja piirteitä, todennäköisyys käyttäytyä muistisairaana samoin on suuri.

Vanhemman muistisairaus ei tarkoita sitä, että itse sairastuu. Muistisairauksissa perintötekijöiden osuus on huomattavasti pienempi kuin elintapojen. Vanhemman muistisairaus voi olla hetki havahtua elintaparemonttiin, jolle ei ole takarajaa.

Asiantuntijana Minna Raivio, lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri ja dosentti, Terveystalo Helsinki, Lahti ja Kirkkonummi.

X