Aivoverenvuoto laittoi Christan, 33, elämän uusiksi: ”Kohtaus tuli ilman ennakkovaroitusta”

Christa Mickelsson sai aivoverenvuodon täysin yllättäen. Hän on joutunut opettelemaan monet perusasiat uudelleen puhumisesta lähtien.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Christa Mickelsson jakaa Instagramissa nimellä christa_mi videoita kuntoutumisestaan ja edistysaskeleistaan. Hän on saanut tukea ja tsemppiviestejä toisilta aivoverenvuodon kokeneilta.

Christa Mickelsson sai aivoverenvuodon täysin yllättäen. Hän on joutunut opettelemaan monet perusasiat uudelleen puhumisesta lähtien.
(Päivitetty: )
Teksti: Maija Mäkelä

Aivoverenvuodon saaminen muutti 33-vuotiaan Christa Mickelssonin elämän kertaheitolla syyskuussa 2017. Kahden lapsen äiti oli hakemassa tytärtään Hoplop-puistosta. Hän oli ajoissa paikalla ja odotteli autossa parkkipaikalla.

Yhtäkkiä olo muuttui oudoksi. Hän nousi autosta, mutta jalat eivät kantaneet. Christa huusi apua, ja joku samalla parkkipaikalla soitti ambulanssin. Maassa maatessaan hän ei enää pystynyt puhumaan.

”En tuntenut paniikkia tai ahdistusta siitä, mitä on tapahtunut”

”Aiemmin tuona päivänä minulla ei ollut ollut mitään outoja tuntemuksia. Olin ollut maalla, uinut ja saunonut. Kaikki oli hyvin. Kohtaus tuli ilman ennakkovaroitusta. Outo olo iski vasta autossa parkkipaikalla. Sitä ennen en tuntenut itseäni ollenkaan sairaaksi, eikä mihinkään koskenut. Kaikki tuntui jotenkin epätodelliselta.

Olen kuullut, että monet aivoverenvuodon saaneet tuntevat olonsa sairaaksi. Minun kohdallani ei ollut niin. Ambulanssia odottaessa en tuntenut paniikkia tai ahdistusta siitä, mitä oli tapahtunut. Verenvuoto aivoissani oli niin iso, että se vaikutti ymmärrykseeni. En myöskään ymmärtänyt sitä, etten pystynyt puhumaan.

Ambulanssimatkalta minulla on vain joitakin hataria muistikuvia. Muistan maanneeni paareilla ja henkilöstö oli ympärilläni. Muistoni ovat lyhyitä, korkeintaan minuutin mittaisia.”

Meilahden sairaalasta hatarat muistikuvat

”Minut vietiin ensin Helsinkiin Meilahden sairaalaan, sitten Töölön sairaalaan. Muistan sisääntulon, mutta sen jälkeen on vain mustaa.

Seuraava muistikuvani on se, kun heräsin ja siskoni olivat vuoteeni vieressä. Luultavasti myös mieheni oli siellä. Minulla ei ole siitä tarkkaa muistikuvaa. Mieheni oli hakenut tyttäreni Hoplopista.”

Iso aivoverenvuoto johti leikkaukseen

”Lääkäreille valkeni pian, että olin saanut ison aivoverenvuodon. Minut operoitiin Töölön sairaalassa. Verenvuoto aivoissani oli jo pysähtynyt, mutta operaatiossa veri piti tyhjentää päästäni.

Aivoverenvuoto oli vaikuttanut aivojen puhekeskukseen ja kehon oikean puolen liikkuvuuteen. Viikon päästä operoinnista minut siirrettiin Jorvin sairaalaan Espooseen. Olin siellä noin kaksi–kolme viikkoa. Kuntoutus aloitettiin siellä.

En viihtynyt sairaalassa ollenkaan. Marraskuun puolivälissä mieheni haki minut illoiksi kotiin ja vei sitten takaisin sairaalaan. Sairaalassa aika kävi pitkäksi. Siellä oli vain vanhuksia, ei ikäisiäni potilaita. Ensimmäisinä kuukausina en pystynyt puhumaan ollenkaan, sekin vaikutti luonnollisesti viihtymiseeni.

Puhekykyni palasi pikkuhiljaa. Sain puheterapiaa viisi kertaa viikossa. Aluksi kommunikoin osoittamalla kuvia kansiosta. Pääsin sairaalasta kotiin juuri ennen joulua.”

Edistysaskeleita – Terapiaa useita kertoja viikossa

”Käyn kaksi kertaa viikossa puheterapiassa ja kerran pari viikossa fysioterapiassa. Kerran viikossa on myös toimintaterapiaa. Haluaisin, että kuntoutuminen sujuisi nopeammin. Minut operoinut lääkäri muistutti, että kuntoutumisessa maltti on valttia.

Edistysaskeleita ei aina oikein huomaa. Kuntoutuminen kuitenkin etenee, etenkin henkisellä tasolla.

Oikeaan käteeni olen pettynyt. Haluaisin, että se toimisi jo paremmin. Aivoverenvuodon jälkeen sain epilepsiakohtauksen, ja se toi takapakkia. Kohtaus vaikutti käteeni. Joskus pelkään, että saan uuden kohtauksen.

Olen ammatiltani toimittaja ja syksyllä palaan koeajalle töihin. Teen 10-prosenttista työaikaa. Lehdessä, jossa olin töissä, on vain vähän työvoimaa, joten apua tarvitaan.

Ennen aivoverenvuotoani tein muun muassa lehden nettiversiota. Töihin palaaminen tuntuu todella hienolta! Vuosi sitten en olisi uskonut, että se on mahdollista.

Olen oppinut paljon kaikesta tapahtuneesta. Esimerkiksi sen, että työ ei ole kaikki kaikessa. Ystävien ja perheen merkitys on korostunut. Minulla on paljon ystäviä sekä mies ja lapset. Se on tärkeää. Perhe on tukenut minua todella paljon.”

Lue myös: Mistä tunnistaa aivoverenvuodon?

Lue myös: Äkillinen sairauskohtaus tulee usein varoittamatta – opettele tämä tärkeä FAST-muistisääntö aivoverenkiertohäiriön varalta

Aivoverenvuoto yllättää aina

1. ”Aivoverenvuoto, kuten myös aivoinfarkti ovat siitä ikäviä sairauksia, että ne tulevat aina täysin yllättäen, niin vanhoille kuin nuorillekin ihmisille”, kertoo neurologian erikoislääkäri ja HUS:in Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

2. Nuorilla ihmisillä aivoverenvuoto on harvinaisempi kuin vanhoilla. 30–40-vuotiaiden vuotuinen riski on noin yksi kymmenestätuhannesta. Suomessa kaiken ikäisten aivoverenvuotoja on vuodessa noin 1 500. Kolmannes tapauksista johtaa kuolemaan ensimmäisen kuukauden aikana. Tavallisin syy sairauteen on korkea verenpaine. Nuorilla syyt ovat usein harvinaisempia: esimerkiksi verisuonten epämuodostumat ja laskimotukokset.

3. Aivoverenvuodosta toipuminen on hyvin yksilöllistä. Yksilötasolla toipuminen voidaan ennustaa vasta viikkojen päästä. Toipuminen on tuurista kiinni ja perustuu pitkälti vuodon kokoon ja sijaintiin. Eli siihen, millä alueella ja kuinka paljon vuoto on katkonut hermoratoja.

X