Ampiaisen pisto vei Minnamarin sairaalaan: ”Kun ambulanssi ajoi pihallemme, olin jo menettänyt tajuntani”

Anafylaktinen reaktio tarkoittaa hengenvaarillista yliherkkyysreaktiota.

Minnamari Lahtisen, 35, kesäinen kahvihetki keskeytyi odottamattomalla tavalla. Hän tunsi kivuliaan piston käsivarressaan, minkä jälkeen sydän alkoi takoa rinnassa ja hengitys salpautui.  Hän oli saanut anafylaktinen reaktion pistoksesta. Eloonjääminen oli vain muutamasta minuutista kiinni.

Ensimmäinen pisto viisi vuotta aiemmin

”Viisi vuotta sitten heinäkuussa olin mustikkametsällä, kun ampiainen pisti minua sääreen. Jalka turposi ja kutisi valtavasti. Kortisonivoiteella ja allergialääkkeellä oireet menivät kuitenkin ohi.

Pari kuukautta myöhemmin istuin takapihan terassilla kahvilla, kun ampiainen pisti minua jälleen, tällä kertaa oikeaan käsivarteen. Jo ampiaisen pisto tuntui kivuliaalta.

Muutamassa sekunnissa oloni muuttui todella huonoksi. Minua pyörrytti, sydämeni hakkasi ja kieltäni pisteli. Juoksin sisälle ja yritin etsiä kaapista kyypakkausta mutten löytänyt. Sen jälkeen soitin hätäkeskukseen.

Sain juuri ja juuri kerrottua, mitä oli tapahtunut ja hoipertelin ulos odottamaan ambulanssia. Kieleni ja nieluni olivat jo niin turvonneet, että pystyin hädin tuskin hengittämään. Sydämeni löi todella hitaasti. Kun ambulanssi ajoi pihallemme, olin jo menettänyt tajuntani.

Taju palasi ambulanssissa

Ensihoitajat ymmärsivät heti, että ampiaisen pisto oli aiheuttanut anafylaktisen reaktion eli äkillisen yliherkkyysreaktion. He antoivat minulle välittömästi pari piikkiä adrenaalinia. Sen jälkeen he lähtivät kuljettamaan minua kohti Jyväskylän keskussairaalaa.

Ambulanssissa palasin takaisin tajuihini, mutta yökin ja oksensin koko matkan. Samaan aikaan minulla oli outo ja kirkas olo. Pienetkin äänet ottivat korviini.

Sairaalassa oloni alkoi vähitellen parantua. Lääkärit kertoivat, että olen erittäin allerginen ampiaisen myrkylle. He varoittivat, että jos saisin vielä uuden piston, se voisi olla entistäkin vaarallisempi. Siksi he kehottivat minua harkitsemaan siedätyshoitoa.

Siedätyshoito alkoi

Sairaalassa olin vain yhden päivän tarkkailtavana. Onneksi kohtaus ei enää uusiutunut. Sairaalareissun jälkeen oloni oli kuitenkin heikko vielä monta viikkoa.

Uuden piston varalta kannoin jatkuvasti mukanani kahta Epipen-pistoskynää ja kortisonikohtauspakettia. Epipen-kynä sisältää adrenaaliinia, jota käytetään anafylaktisen reaktion ensihoitoon.

Jatkuva varuillaanolo tuntui kuitenkin raskaalta. Olin onnellinen, kun vuoden päästä ampiaisen pistosta pääsin aloittamaan siedätyshoidon ampiaisen ja mehiläisen myrkylle. Aluksi siedätysannos oli äärimmäisen pieni, mutta sain siitä huolimatta jokaisesta hoidosta allergisia oireita. Koko kehoni ja silmäni kutisivat hirveästi.

Puolen vuoden jälkeen minulla aloitettiin onneksi biologinen lääkehoito siedätyshoidon tukena. Sen myötä siedätyshoidon oireet alkoivat vähitellen vähentyä.

Lue myös Anna.fi: Hanna Sumari sairastui borrelioosiin, kun punkki pääsi puremaan omalla takapihalla Espoossa – punkin aiheuttama paise muistutti hyttysenpuremaa yhdellä erotuksella

Jos anafylaktinen reaktio iskee ensiapupakki on aina mukana

Ampiaisallergia tuli minulle täytenä yllätyksenä aikuisena. Vaikka minulla on lapsesta asti ollut erilaisia siitepöly- ja ruoka-aineallergioita, minulle ei ollut koskaan tullut edes mieleen, että voisin olla ampiaisen myrkylle allerginen.

Nykyään olen onnellinen, että siedätyshoito on sujunut hyvin. Sen ansiosta pystyn nauttimaan kesästä rennosti. Ampiaiset eivät vaikuta kesäsuunnitelmiini enää mitenkään. Kesästä aion nauttia perheen kanssa ulkoillen, marjastaen ja luonnosta nauttien.

Kannan edelleen ensiapupakkia mukanani kaikkialle, minne menen. Minulla on myös kädessä anafylaksiaranneke. Jos menen tajuttomaksi, rannekkeen avulla tuntemattomatkin ihmiset tietävät, mistä on kyse ja voivat kertoa asias­ta hätäkeskukseen.”

Lue myös: Punkki levittää liha-allergiaa – Anafylaktinen shokki voi olla ainoa oire