Ärtyvän suolen oireyhtymä pakotti Saran jäämään kotiin: ”Olin lukiolainen ja halusin elää normaalia nuoren naisen elämää”

Kun lukiolaisella Sara Mannosella todettiin IBS, hän mietti, voiko enää koskaan syödä mitään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Olin huojentunut, etten ollut vakavasti sairas, mutta myös hyvin hämmentynyt", Sara Mannonen kertoo hetkestä, jolloin sai diagnoosin.

Kun lukiolaisella Sara Mannosella todettiin IBS, hän mietti, voiko enää koskaan syödä mitään.
Teksti: Laura Savolainen

Sastamalalaisella Sara Mannosella, 19, diagnosoitiin ärtyvän suolen oireyhtymä vain 17-vuotiaana. Sitä ei voi parantaa, sen kanssa on vain pakko oppia elämään.

”Pahimpia olivat yöt”

”En pystykään tulemaan, jouduin usein sanomaan kavereilleni, koska vatsaani sattui.

Harmitti, että moni leffa- ja ravintolailta oli jätettävä väliin. Olin lukiolainen ja halusin elää normaalia nuoren naisen elämää – mennä ja tulla ­kavereideni kanssa. Koulukin kärsi, koska en välillä päässyt sinnekään. Kipujen lisäksi vatsa oli usein sekaisin ja niin turvoksissa, että näytin siltä, kuin olisin raskaana.

Pahimpia olivat yöt. Kiemurtelin sängyssä, ramppasin vessassa ja huusin itkien kipujani. Vatsan oireilu pelotti ja turhautti.

Kun en enää saanut nukuttua, menin äitini kanssa lääkäriin.”

Parannuskeinoa ei ole

”Ensin lääkäri epäili gynekologista vaivaa, mutta tutkimuksissa kaikki oli kunnossa. Ultrassakaan ei näkynyt sairautta.

Lopulta lääkäri kysyi, onko IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä minulle tuttu. Vielä tuolloin en tuntenut ketään, jolla olisi ollut tämä vaiva.

IBS aiheuttaa monenlaisia vatsaoireita, joista minulla oli koko skaala. Vatsa saattoi olla pitkään ummessa ja seuraavaksi iski ripuli. Kamalimpia olivat kivut.

Koska kyseessä ei ole sairaus, parannuskeinoa ei ole. Oli etsittävä keinoja, joilla oireita pystyi hillitsemään.

Olin huojentunut, etten ollut vakavasti sairas, mutta myös hyvin hämmentynyt.”

Lue myös: IBD – Colitis ulcerosa vai Crohnin tauti? Näin suolistosairaus selvitetään ja hoidetaan

Apua FODMAP-ruokavaliosta

”Pääsin kunnalliselle ravitsemusterapeutille, jonka kanssa aloimme pohtia elintapojani.

Pahinta vatsalle oli stressi, ja sitä elämässäni oli paljon.

Olen aina stressanut koulunkäyntiä ja ottanut paineita suorituksista. Oli pakko miettiä, miten voisin oppia suhtautumaan asioihin rennommin.

Ravitsemusterapeutti kertoi FODMAP-ruokavaliosta, jolla ärtyvää suolta hoidetaan. Ruokavaliosta karsitaan kaikki oireita mahdollisesti aiheuttavat hiilihydraatit, kuten sipulit, kaalit, palkokasvit ja kivelliset hedelmät ja yritetään lisätä niitä ruokavalioon vähitellen.

Vältettävien ruoka-aineiden lista on pitkä, ja ajattelin aluksi, että apua, voinko enää syödä mitään. Dieetti kuulosti todella monimutkaiselta.

Kouluruokailu oli helppoa, koska ruokalan linjastolla minua odotti oma annos. Kotona teimme minulle oman ruoan, ja aika pian sekin alkoi sujua.

Muutamassa viikossa vatsa rauhoittui ja pystyin elämään lähes normaalia elämää. Mutta kun aloin lisätä karsimiani ruoka-aineita taas takaisin, oireet palasivat voimakkaina. Sipuli ja kaali olivat pahimmat.”

Lue myös: Miten kasviproteiinit saa osaksi herkkävatsaisen ruokavaliota? Lue ravitsemusterapeutin vinkit

”On huojentavaa jutella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät”

”Oireyhtymä rajoittaa jonkin verran elämääni edelleen. Jos lipsun syömisten kanssa, vatsa alkaa reistailla.

Ravintolassa varmistan, ­ettei annoksessa ole mitään ­kiellettyä. Silti joudun välillä nyppimään ruoasta sipulit pois.

Vaikka söisin rajoitusten mukaan, joudun välillä jäämään pois sovituista riennoista vatsani takia. Oloni on kuitenkin huomattavasti varmempi kuin ennen dieettiä.

Tiukka FODMAP-dieetti ei ole kestävä ratkaisu, sillä se muun muassa köyhdyttää suoliston mikrobistoa. Siksi syön välillä myös oireita aiheuttavia ruokia.

Diagnoosi on lisännyt itseymmärrystä. Se on pakottanut pohtimaan tapaani toimia ja sitä, miten voin pitää itsestäni huolta. Olen rauhoittanut elämäni, enkä enää tee mitään ylimääräistä.

Vertaistukeakin löytyi, sillä kävi ilmi, että myös parilla koulukaverillani on sama vaiva. On huojentavaa jutella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät. Tätä riesaa herkästi vähätellään.”

Lue myös: Lauralle, 28, istuminenkin on kivuliasta ja kiire vessaan yllättää – Joka kymmenes suomalainen sairastaa ärtyvän suolen oireyhtymää

X