Barretin ruokatorvi on refluksitaudin vakavin muoto - Anneli oli jo tukehtua kahdesti: ”Ruokatorvi oli lähes umpeutunut”
Anneli Mörttisellä, 57, on refluksitaudin merkittävin komplikaatio, Barrettin ruokatorvi, jota esiintyy vain noin prosentilla väestöstä. Hän on meinannut tukehtua ruokaansa jo kahdesti.
Anneli Mörttinen on koulutukseltaan terveydenhoitaja. Se on auttanut häntä ymmärtämään omaa sairauttaan. © Tommi Mattila
Barretin ruokatorvi on refluksitaudin harvinainen liitännäissairaus.
Närästys on melko arkipäiväinen juttu. Se voi kuitenkin muuttua hyvin vakavaksi, kuten kävi Kärkölässä asuvalle työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle terveydenhoitajalle Anneli Mörttiselle. Kolmen lapsen äiti sai palleatyrän, joka lopulta johti refluksitaudin vakavimpaan muotoon, Barrettin ruokatorveen.
Ahtautunut ruokatorvi vaikeuttaa merkittävästi syömistä. Tällä hetkellä hän odottaa pääsyä leikkaukseen.
Barretin ruokatorvi meinasi aiheuttaa tukehtumisen
”Viisikymmentä täytettyäni aloin kärsiä oudoista oireista. Aluksi en edes huomannut närästystä. Nielemisvaikeudet olivat pahempia.
Kaikki ruoka piti hienontaa, ja pillerit jäivät kurkkuun kiinni. Eräänä kauniina kesäpäivänä grillasimme mieheni kanssa ja lihanpala juuttui kurkkuuni. Meinasin tukehtua, mutta mieheni pelasti henkeni Heimlichin otteella.
Työterveyslääkäri lähetti minut varjoainekuvaukseen, josta ei kuitenkaan selvinnyt mitään. Hetken luulin, että vika on korvien välissä.
Syksyllä 2015 aloin opiskella. Koulussa lounastunnilla söin broilerivuokaa, kun kananpala juuttui pahasti kurkkuun. Menin vessaan ja yritin oksentaa, tuloksetta. Lähdin kiireesti ensiapuun.”
Barretin ruokatorvi ja palleatyrä paljastuivat tähystyksessä
”Päijät-Hämeen keskussairaalassa lääkäri teki nukutuksessa tähystyksen, jossa todettiin sekä iso palleatyrä että Barrettin ruokatorvi. Hoitajat eivät olleet koskaan kuulleetkaan moisesta, ja itsekin olin aivan ymmälläni.
Mahalaukkuni portti ei toiminut, mikä aiheutti happojen nousun ruokatorveen. Syöpäriskini oli kasvanut merkittävästi. Asia oli perheelleni järkytys, sillä äitini oli menehtynyt samana vuonna aggressiivisesti levinneeseen rintasyöpään.”
Ruokatorvi umpeutui
”Aluksi kävin kolmen kuukauden välein ruokatorven tähystyksessä, jossa otettiin samalla runsaasti koepaloja, koska syöpäriski oli koko ajan koholla. Lääkäri määräsi vahvaa happolääkettä ja nukkumaan sängynpääty 30 astetta korotettuna.
Kun hoitava lääkäri vaihtui, ei syöpäriski hänen mukaansa enää ollut niin suuri, joten sovimme kontrollitähystyksen viiden vuoden päähän.
Vuosi sitten oireeni alkoivat kuitenkin pahentua. En pystynyt syömään enää kuin nestemäistä ravintoa, ja särkylääkkeet piti hienontaa tai ottaa liukenevina. Kontrollissa huomattiin, että ruokatorvi oli lähes täysin umpeutunut. Lääkäri ihmetteli, miten olin ylipäätään saanut nieltyä mitään.
Kesällä minulle tehtiin ruokatorven pallolaajennus, joka uusittiin kuukauden päästä. Seuraavaksi edessä on leikkaus, jossa ymmärtääkseni korjataan palleatyrä ja tehdään eräänlainen venttiili estämään takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen. Mahalaukku samalla hieman pienenee.
Kun toivun leikkauksesta, vaivojen pitäisi helpottua ja elämän normalisoitua.”
Voimia puutarhanhoidosta ja kissoista
”Mieheni ja kolme lastamme ovat olleet suuri tuki minulle, vaikka en ole halunnutkaan rasittaa heitä oireillani.
Kun ruoka tai lääke jää kurkkuuni, on tilanne erityisesti lapsille pelottavaa ja ahdistavaa.
Asumme mieheni kanssa omakotitalossa. Olen ollut jo muutaman vuoden työkyvyttömyyseläkkeellä oikeassa lonkassa olleen kuolion ja käden monta vuotta kestäneen leikkausrumban jäljiltä.
Saan voimia puutarhanhoidosta ja kissoistamme Misusta ja Manusta. Iloa elämään tuo myös kolmevuotias lapsenlapsi. Toivon pitkää ikää ja terveyttä, jotta voin nauttia läheisteni seurasta mahdollisimman pitkään.”