Crossfit pelasti 80-vuotiaan Gustafin rollaattorilta
Kun vantaalainen Gustaf Eklund sairastui syöpään, hoidot häätivät sairauden – ja samalla lihakset. Crossfit auttoi eroon rollaattorin pelosta.
Gustaf Eklund nauttii harjoituksista, joissa lihakset pannaan koville ja syke nousee. Tulokset ovat parantuneet huikeaa vauhtia. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Takana on hikinen tunti Crossfit Tuusulan salilla. Gustaf Eklund, 83, kaivaa kassista termospullon ja kaataa höyryävän kuumaa kahvia kahteen punaiseen muovimukiin. Kylkeen löytyy vielä pari juustokinkkuvoileipää ja jälkiruuaksi suklaasuukot.
”Vaikka Heidi kyllä sanoo, että makeaa ei kannata syödä liikaa. Mutta tämän verran sallitaan”, Gustaf virnistää iloisesti.
Eväät nautitaan yhdessä crossfitvalmentaja ja diakoni Heidi Salmisen kanssa.
Joka tiistai kaksikko nauttii treenin päälle Gustafin mukanaan tuomat herkut kaikessa rauhassa. Samalla parannetaan maailmaa. Tällä kertaa puhututtaa myös Gustafin uusi ennätys: kaksi onnistunutta leuanvetoa ilman kuminauhaa.
”Se toinen oli kyllä vielä aika tiukka”, Gustaf toteaa vaatimattomaan tyyliinsä.
Gustaf Eklund ja crossfitvalmentaja ja diakoni Heidi Salminen. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Diagnoosi säikäyttää
Viitisen vuotta sitten yksikin leuka olisi ollut sula mahdottomuus. Silloin Gustaf tunsi selittämätöntä väsymystä. Hän ajoi pihalta lumia traktorilla, parkkeerasi traktorin talliin eikä sen jälkeen jaksanut kävellä takaisin sisälle välillä huilaamatta, vaikka matkaa oli vain 50 metriä.
”Silloin ajattelin, että tämä ei ole enää pelkkää vanhuutta, vaan jotakin on nyt vialla.”
Käynti lääkärissä poiki pikaiset jatkotutkimukset, ja selkäydinnäyte paljasti sen, mitä jo verikokeiden perusteella epäiltiin. Hieman alle 80-vuotiaana Gustaf oli sairastunut akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan.
Diagnoosi säikäytti. Pienen tovin hän ehti miettiä, että tässäkö tämä elämä nyt oli.
”Lääkäri kuitenkin sanoi, että tämä leukemiatyyppi on hyvin hoidettavissa ja se tieto helpotti.”
Hoidot alkoivat heti. Kerran kuukaudessa Gustaf ajoi sytostaattitiputukseen lähisairaalaan. Ja myöhemmin Meilahden sairaalaan hengittämään keuhkoja vahvistavaa lääkettä.
Reilun puolen vuoden päästä hän sai terveen paperit. Vaikka kaikki oli sujunut hyvin, hoidot olivat vieneet miehen heikkoon kuntoon.
Apulantasäkki ei enää noussut ja meno oli hidasta. Se sai kovaan fyysiseen maatilatyöhön tottuneen miehen mielen matalaksi.
Gustaf alkoi pelätä, että pian hän tarvitsisi rollaattorin kulkemisen avuksi. Lapsenlapsen ristiäisissä Gustaf purki huoltaan kahvipöydässä vieressä istuneelle Vantaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherralle.
”Kirkkoherra sanoi, että voimat saadaan takaisin. Että heillä on diakoni, joka tietää nämä jutut.”
”En ollut koskaan ennen edes kuullut sanaa crossfit. En tiennyt yhtään mistä on kyse.”
Pian tämä tietäjä saapui kylään. Heidi teki alkukartoituksen, joka kertoi sen, minkä Gustaf jo tunsikin; lihakset olivat heikossa kunnossa. Heidi lupasi auttaa ja heti seuraavalla viikolla mies kurvasi autonsa crossfitsalin pihaan. Siitä lähtien Gustaf ja Heidi ovat harjoitelleet yhdessä joka tiistai.
”En ollut koskaan ennen edes kuullut sanaa crossfit. En tiennyt yhtään mistä on kyse. Se ei kuitenkaan pelottanut, sillä luotin alusta asti Heidin ammattitaitoon. Hänen kanssaan oli heti hyvä olla ja harjoitella.”
”Fysioterapeutilta saatu jumppaohjelma sopii kuluman kipeyttämälle polvelleni. ”
”Kahdella lapsellani on yhteensä neljä alle kouluikäistä lasta. On kiva seurata, miten he kasvavat ja kehittyvät.” Kuva: istockphoto
”Minä en ole tekemässä mitään maailmanennätyksiä”
Nyt, kolme vuotta myöhemmin maatilan työt sujuvat taas vähintäänkin entiseen tahtiin. 40 kilon apulantasäkki liikkuu Gustafin käsissä kevyesti. Traktorin hytissä jaksaa istua vaikka kokonaisen työpäivän verran.
Salilla Gustaf nauttii harjoituksista, joissa lihakset pannaan koville ja syke nousee. Tulokset ovat parantuneet huikeaa vauhtia. Alkuun suurin osa liikkeistä tehtiin oman kehon painolla.
Kun tekniikat saatiin haltuun ja voimat hieman kasvoivat, lisättiin painoja. Ensimmäiset maastavedot tehtiin viidellä kilolla. Nyt painoa on reilusti päälle 60 kiloa, jolla Gustaf jaksaa tehdä useamman toiston.
Kahvakuulat viuhuvat, ja mies punnertaa reilu 20 kiloa painavan tangon helposti suorille käsivarsille. Vieläpä monta kertaa.
Tasapainokin on parantunut; Gustaf hyppää rohkeasti tasajalkaa parikymmensenttiselle korokkeelle.
”Nuoremmat nostavat täällä mahtavia painoja, mutta minä en ole tekemässä mitään maailmanennätyksiä”, Gustaf toteaa.
Tavoitteena on liikkua ja vahvistaa kehoa niin, että siihen voi luottaa arjessa. Esimerkiksi crossfitiin olennaisesti kuuluvan köysikiipeilyn avulla harjoitellaan vetämisen voimaa. Jos kotona sattuisi yksin ollessa kaatumaan, on käsissä voimaa vetää itsensä ylös. Jalkakyykkyjen vahvistamilla lihaksilla nousu tuolista sujuu kepeästi. Hankittu lihasvarasto takaa, että vaikka sairastuminen pakottaisi hetkeksi sänkypotilaaksi, ei makaamisen aiheuttama lihaskato veisi liikuntakykyä.
”Ajokortti tuo vapauden. Pääsen itsenäisesti kaikkialle.” Kuva: istockphoto
Crossfitistä lisää elämäniloa
Gustaf on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen sairastumista, mutta salilta pois hän ei halua jäädä.
”Täällä on niin kivaa, että en ole malttanut lopettaa. Ja olisihan se mukava saada leukoja vedettyä vähän enemmänkin ilman kuminauhaa.”
Hyvä fyysinen kunto on vaikuttanut myös Gustafin mielialaan: elämäniloa on tullut kasapäin lisää. Lastenlasten kanssa jaksaa touhuta, ja autolla on mukava suunnata milloin uimahalliin, milloin kauppakeskukseen asioille.
Yksi asia hieman kaihertaa mieltä. Se on kumppanin kaipuu. Vaimo menehtyi sydänsairauteen ennen Gustafin sairastumista.
”Hän oli minua 14 vuotta nuorempi. Ajattelin, että vanhuus menee mukavasti yhdessä. Toisin kävi.”
Uutta aviopuolisoa Gustaf ei halua, mutta ystävä rinnalla toisi arkeen mukavia sävyjä.
”Voisipa sanoa jollekin, että mennäänkö laittamaan yhdessä ruokaa. Vaimon sänky on ollut tyhjänä jo monta vuotta. Kyllä siihen saisi hetkeksi jäädä.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti