Helikopterionnettomuus halvaannutti rauhanturvaajan 35-vuotiaana – Nyt kävelyrobotti lievittää Timo Heikkisen hermojuuripuristuksesta aiheutuvia kipuja

Helikopterionnettomuus vei Timo Heikkisen 35-vuotiaana rauhanturvaajana pyörätuoliin. Kipuihin tuo nykyään helpotusta kävelyrobotti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Timo Heikkinen on todennäköisesti kävelyrobotilla kävelyn suomenennätysmies: hän on taittanut robotilla viiden vuoden aikana noin 300 kilometriä. Timon seurana on Lilli-koira.

Helikopterionnettomuus vei Timo Heikkisen 35-vuotiaana rauhanturvaajana pyörätuoliin. Kipuihin tuo nykyään helpotusta kävelyrobotti.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Et tule enää ikinä kävelemään. Nämä lääkärin sanat Timo Heikkinen, 64, muistaa edelleen kuin eilisen. Oli kevät 1990, ja hänet oli vähää aiemmin lennätetty Namibiasta Suomeen ambulanssikoneella.

Onnettomuus rauhanturvatehtävissä Afrikassa

”Toinen rauhanturvaajarupeamani Afrikassa oli lopuillaan. Osallistuin pelastautumisharjoitukseen, ja olimme juuri hakeneet maasta kuvitellun potilaan ja suojasimme toista helikopteria. Äkkiä helikopteriin tuli kaksi teknistä vikaa. Korkeutta oli vain 30 metriä ja kone syöksyi hallitsemattomasti maahan. Kokenut pilotti kuoli, minä selvisin. Oli helmikuu 1990.

Apu tuli nopeasti. Minut siirrettiin toiseen kopteriin ja lennätettiin Pretoriaan sotilassairaalaan. Kuuden viikon makuuttamisen jälkeen pääsin ambulanssilentokoneella Suomeen. Muutaman päivän päästä minut leikattiin Töölössä sairaalassa.”

Paluu kotiin pyörätuolissa

”Lapseni olivat onnettomuushetkellä 14- ja 7-vuotiaat. Olin lähtenyt kävelevänä työkeikalle, mutta kun pääsin vihdoin kotiin, istuin pyörätuolissa.

Vähän tätä aikaisemmin, tuttu ylilääkäri Oulun yliopistollisessa sairaalassa oli sanonut sen, mitä osasin jo epäillä: en kävelisi enää koskaan. Sama asia oli vahvistettu Töölössä.

Pyörätuoliin joutuminen pysyvästi kuntoutuksesta huolimatta oli totta kai kova paikka. Yritin silti nähdä asiassa valoisia puolia. Järkeilin, että isä olisi aina kotona, kun lapset tulevat koulusta.

Tunsin myös kiitollisuutta: vasen käteni ei ollut onnettomuuden jälkeen toiminut ensin lainkaan ja olin ennättänyt pelätä neliraajahalvausta. Lopulta selvisin vasemman käden tuntoherkkyyden puuttumisella.”

Rintarangan nikaman murtumasta alaraajahalvaus

”Osittaisen alaraajahalvaukseni aiheuttaa rintarangan viimeisen nikaman murtuma.

Diagnoosi on ”osittainen” sen takia, että oikean jalkani ojentaja toimii sen verran, että pystyn sen turvin keventämään esimerkiksi siirtymistä pyörätuolista autoon. Kylmän ja kuuman erotan, mutta en sitä, missä asennossa jalkani ovat. Jos joku sahaisi jalkaani nilkasta, en tuntisi mitään.”

Takaisin arkeen ja urheilun pariin

”Oli onni, että puhelimeni soi melkein heti kotiin pääsyni jälkeen. Olin toiminut Kärppien organisaatiossa tuolloin jo 15 vuotta. Toimitusjohtaja pyysi jatkamaan samoja hommia kuin ennen rauhanturvaaja-aikaa. Kun epäröin, hän totesi, että ei päälleni ole mitään tapahtunut, vaikka jalat ovat pelistä pois. Se rohkaisi.

Palasin ensin ottelukuuluttajaksi, mutta toimin myös vuosia naisten joukkueen managerina. Nykyään kuulun Kärppä-Säätiön hallitukseen.

Tieni vei myös 20 vuodeksi johtamaan suomalaista vammaisurheilua, ja olen ollut valmistelemassa uutta kriisinhallintalakia.

Olen pitänyt koulutuksia erilaisuuden kohtaamisesta. Autooni kertyy vuosittain noin 30 000 kilometriä.”

Timo Heikkinen

Timo Heikkinen käy säännöllisesti kävelemässä Verve Oulun Lokomat-kävelyrobotilla. Taustalla fysioterapeutti Tuomas Hämäläinen. Katri Välimäki

Aktiivista arkea – ”Ihminen rakentaa esteet oman päänsä sisään”

”En ole katkera. Kun yksi ovi sulkeutuu, tilalle avautuu yleensä uusia. Juuri niin minulle on käynyt.

Olen tavannut ihmisiä, joihin en olisi törmännyt ilman vammautumistani. Olen ollut perustamassa esimerkiksi Vammaiset kriisinhallintaveteraanit ry:tä ja toiminut sen puheenjohtajana.

Ihminen rakentaa yleensä esteet oman päänsä sisään. Jos ajattelee, ettei pysty johonkin, sitä harvoin saavuttaa. Minä olen sitä mieltä, että moni asia on mahdollista vammautuneenakin, jos itse niin päättää. Käyn esimerkiksi edelleen hirvimetsällä.

Talvisin liikun luonnossa moottorikelkalla, kesällä mönkijällä.

Metsä ja mökki ovat ylipäätään henkireikiäni – liikuin jo pikkupoikana isän kanssa paljon luonnossa.”

Kävelyrobotti lievittää kipuja tehokkaasti

”Olen käynyt erilaisissa kuntoutuksissa vammautumisestani lähtien. Nykyään käyn viikoittain fysioterapiassa, jolla pyritään rentouttamaan lihaksia ja vähentämään särkyä. Tästä huolimatta saan kolmen viikon välein pitkävaikutteisen puudutteen selkään. Vielä viisi vuotta sitten tarvitsin tämän lisäksi säännöllisesti kipulääkkeitä tabletteina.

Olin kesällä 2014 Laitilassa kuntoutuksessa, jossa sain kokeilla ensi kerran Lokomat-kävelyrobottia.

Kipuni johtuvat pääosin hermojuuripuristuksesta. Kävelyrobotti osoittautui heti tehokkaaksi kivun lievittäjäksi, koska sillä harjoittelu venyttää selkärankaani. Kävelykykyyni robotti ei ole vaikuttanut, eikä tule vaikuttamaan.

Ajoin kolmen vuoden ajan kaksi kertaa kuussa 300 kilometrin päähän robotisoituun kävelykuntoutukseen. Puoli vuotta sitten Oulu sai oman Lokomat-kävelyrobottinsa. Nyt matkani kotoa kuntoutukseen on 700 metriä.”

Kävelyrobotti treenaa kuntoutujaa

1. Lokomat-kävelyrobotti on kuntoutuslaite, jonka avulla voidaan kuntouttaa muun muassa aivo- tai selkäydinvammasta tai aivoverenkiertohäiriöstä toipuvia potilaita.

2. Robotisoitu kävelykuntoutus voi auttaa itsenäisen kävelykyvyn takaisin saamisessa, parantaa yleisesti toimintakykyä tai lievittää kipua.

3. Kävelyrobotti moninkertaistaa askelmäärän perinteiseen kävelykuntoutukseen verrattuna. Toistojen määrä on usein oleellinen esimerkiksi kävelemisen uudelleen opettelussa. Lokomat-robotilla kävelykuntoutusta annetaan Suomessa tällä hetkellä 10 paikkakunnalla.

Lähde: Fysioline Oy

X