Markon eturauhassyöpä paljastui koepaloista – Huumori auttoi syöpätaistelussa: ”Sairastuminen avasi uuden oven – olen nyt vertaistukena toisille”
Ronski huumori on auttanut Marko Yrttimaata selviytymään eturauhassyövästä. Hänen rento asenteensa auttaa myös kohtalotovereita.
Marko Yrttimaa naurahtaa, että sairastumisen myötä hän on hankkinut liki urologin pätevyyden. Niin paljon on tullut perehdyttyä eturauhassyöpään. © Sini-Marja Niska
Kun koepaloista löytyi syöpää, Marko Yrttimaa, 55, kevensi tunnelmaa toteamalla, että varjostumat eivät siis olleetkaan hänen poikansa aikoinaan kadottama leikkiauto. Eturauhassyöpä tuli diagnoosina täytenä yllätyksenä, sillä Yrttimaa oli elämänsä kunnossa. Jälkeenpäin ajateltuna oireita eturauhasen liikakasvusta oli ehkä kuitenkin ollut.
”Jouduin käymään öisin pissalla, mutta kukapa nyt ei joutuisi.”
”Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun vajosin itsesääliin”
”Kaikki alkoi virtsakivistä, jotka poistettiin leikkauksessa. Jälkitarkastuksessa urologi halusi teettää minulle PSA-testin. Sillä mitataan eturauhasen tuottamaa hormonia veressä.
En ollut kuullutkaan moisesta. Kysyin, että missä jengissä se PSA pelaa. Arvot olivat vähän koholla, puolen vuoden kuluttua jo tuplaantuneet.
Oli lokakuu 2014, kun eturauhasestani otettiin peräaukon limakalvon läpi 12 koepalaa. Seitsemästä löytyi syöpäsoluja. Diagnoosin saatuani itkin autossa ja puristin rattia. Ajattelin, että hitto mitä sontaa. Treenaan, elän terveellisesti enkä käytä alkoholia – ja siitä huolimatta sairastun vakavasti.
Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun vajosin itsesääliin.”
Vertaistuki piristi – ”Koska voi leikkauksen jälkeen alkaa taas duunaa?”
”Minun tapauksessani päädyttiin leikkaukseen eli eturauhasen poistoon.
Ennen leikkausta meitä äijiä istui infotilaisuudessa. Olin ainut, joka avasi suunsa ja kysyi kysymyksen, joka kaikkia askarrutti: Koska voi leikkauksen jälkeen alkaa taas duunaa?
Se on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka nopeasti toipuu, fysioterapeutti vastasi.
Eturauhasen poisto ei estä kiihottumista, mutta spermaa ei enää tule. Vaimoni totesi, että eipähän tarvitse pestä lakanoita niin usein.
Robottiavusteisessa leikkauksessa poistettiin syöpäsoluja sisältävä eturauhanen. Leikkauksessa ollaan selällään pää alaspäin 40 asteen kulmassa. Pahimmat kivut sainkin niskaani.
Olin sairaalassa pari päivää. Osastolla oli niin mahtava meininki – saman kokeneita ukkoja ympärillä – etten olisi malttanut lähteä kotiin. Hyväkuntoisena toivuin leikkauksesta nopeasti, virtsakatetria pidin viikon.
Meillä petipuuhat alkoivat runsaan kahden kuukauden jälkeen.”
Uusille raiteille
”Vuonna 2019 PSA-arvoni olivat taas kohonneet. Leikkauspinnalle oli tullut syöpäkasvustoa. Hoidoksi sain järkyttävät määrät sädetystä: yhteensä 38 kertaa.
Sädetyksen hankalin osuus oli se, että virtsarakossa ei saanut olla liian vähän eikä liikaa pissaa. Se oli aikamoista säätämistä.
Syöpäsairaala tuli tutuksi sinä syksynä. Tajusin myös, kuinka onnekas olen – oma syöpä alkoi tuntua pikkujutulta. Sydäntä raastoi nähdä nuoria syöpää sairastavia ihmisiä ja lapsiperheitä. Roska meni silmään, kun katselin sitä tuskaa.
Se kasvatti minua henkisesti. Ihan pienistä en enää valita.”
”Olen ottanut elämäntehtäväkseni sen, että puhun vaikeistakin asioista kiertelemättä”
”Mahdollisuus, että syöpäni uusii on fifty–fifty. En vaivaa sillä päätäni. Olen tyytyväinen, kun voin treenata, nähdä kavereita ja kun alapääkin toimii joskus. Stondisvaikeuksiin on onneksi lääkkeitä.
Leikkaus jätti jälkeensä virtsankarkailua. Minua ei muutama touhutippa haittaa, mutta muita se voi haitata. Siksi en lähde pelaamaan golfia vaaleissa pellavahousuissa.
Sairastuminen avasi ihan uuden oven: olen Syöpäsäätiön kautta vertaistukena toisille. Minulle voi soittaa milloin vain, vaikka keskellä yötä. Tuen sekä eturauhassyöpää sairastavia miehiä että muita syöpiä sairastavia miehiä ja naisia.
Olen ottanut elämäntehtäväkseni sen, että puhun vaikeistakin asioista kiertelemättä.”