Koomikko Anitta Ahosen vatsakivut paljastuivat syöväksi: ”Huomasin, että vakavaa sairautta ja kuolemanpelkoa voi käsitellä huumorilla”
Kun stand up -koomikko Anitta Ahonen sairastui kohdunrungon syöpään, hänen lavahuumorinsa musteni. Samalla se toi lohtua monille syöpäsairaille.
”Sairaudet eivät ole tehneet minusta entistä parempaa ihmistä. Ne ovat kuitenkin saaneet minut arvostamaan elämää entistä enemmän”, kertoo Anitta Ahonen.
Yhdeksän vuotta sitten epämääräiset vatsakivut olivat vaivanneet Anitta Ahosta, 59, jo pitkään. Hän tiesi hyvin, että ne saattaisivat voimistua entisestään, mutta siitä huolimatta hän päätti lähteä viettämään joulua Kanariansaarille. Stand up -koomikolla oli takanaan yli 150 keikan putki, ja hän kaipasi lepoa.
Vatsakivut pahenivat lomalla
”Niinhän siinä kävi, että vatsakivut alkoivat pahentua loman aikana. Jouduin sairaalaan, jossa minulle tehtiin erilaisia tutkimuksia. Lääkärin puheesta ymmärsin vain sanat quiste ovárico ja operación. Ymmärsin, että he epäilivät kipujen johtuvan munasarjoissani olevasta kystasta eli nesterakkulasta ja tarvitsisin leikkaushoitoa.
Palasin takaisin Suomeen, jossa kivut jatkuivat edelleen. Lääkäri vahvisti, että munasarjoissani todella oli appelsiinin kokoinen kysta. Se poistettiin vatsaontelon tähystysleikkauksella.
Kummallista oli, että kivut eivät hävinneet mihinkään. Yritin lievittää niitä Buranalla, mutta se ei tuntunut auttavan ollenkaan. Jouduin hakeutumaan hoitoon pian uudestaan.
Minut lähettiin tähystykseen, minkä jälkeen lääkäri kertoi, että minulta oli löydetty aggressiivinen kohdunrungon syöpä. Se selitti pitkään jatkuneet epämääräiset vatsakivut.
Syöpä aiheutti kuolemanpelon
Otin diagnoosin helpottuneena vastaan, sillä olin jo ehtinyt ajatella, että olen tullut hulluksi, kun vatsakivut eivät olleetkaan hävinneet. Vähän sen jälkeen iski valtava kuolemanpelko. Tiedostin, että aggressiivisen syövän kanssa saattaisi käydä huonosti.
Syövän hoito oli tarkoitus aloittaa robottiavusteisella leikkauksella, mutta robotti meni rikki. Sen takia minulle tehtiin iso avoleikkaus, jonka jälkeen olin todella huonossa kunnossa.
Muutamaa viikkoa myöhemmin aloin saada ”voileipähoitoa”. Se tarkoittaa, että sain ensin kaksi kertaa solunsalpaajahoitoa. Sen jälkeen sain sädehoitoa lantion alueelle 24 kertaa ja pimpan sisälle neljä kertaa. Lopuksi sain vielä neljä solunsalpaajahoitoa.
Hoidot kestivät yhteensä yhdeksän kuukautta. Elimistöni oli pitkään aivan sekaisin. Jouduin käyttämään paljon sekä kortisoni- että pahoinvointilääkkeitä. Kortisonilääkkeet piristivät niin, että minulla oli välillä kova vauhti päällä. Elokuussa sovin jo syksyksi keikkoja, vaikka hoidot olivat vielä kesken. Jälkeenpäin ajatellen se ei ehkä ollut kovin viisasta. Kehoni olisi tarvinnut vielä aikaa levätä.
Huumori auttoi
Työ auttoi onneksi käsittelemään sairautta. Koska hoitojen aikaan koko elämäni pyöri syövän ympärillä, se tuli luonnostaan mukaan myös esityksiini. Huomasin, että myös vakavaa sairautta ja kuolemanpelkoa voi käsitellä huumorilla. Lisäksi se antoi itselle voimia jatkaa eteenpäin. Asioita ja tilanteita täytyy vain osata liioitella tarpeeksi hyvin.
Ronskista huumoristani sain sekä hyvää että huonoa palautetta. Eniten koskettivat ne kerrat, kun tiesin, että joku gynekologista syöpää sairastava vertaissisko oli katsomassa ja sain hänet nauramaan.
Syöpäkontrolleissa kävin viisi vuotta puolen vuoden välein. Vähitellen syöpä alkoi hävitä sekä mielestäni että työstäni. Samalla aloin tehdä huumoria uusista aiheista.
Kiroileva TikTok-mummo
Reilu vuosi sitten sairastuin selkänikaman bakteeritulehdukseen, joka taas vei melkein henkeni. Yhtenä päivänä rämmin rollaattorin kanssa lumihangessa ja kirota pärräsin huonoa fiilistäni videolle. Hetken mielijohteesta päätin laittaa videon Tiktokiin. Siellä sitä alettiin katsoa aivan valtavasti. Innostuin tekemään lisää videoita, ja niin minusta tuli Tiktokin seuraajien tuntema Kiroileva rollaattorimummo.”
Lue myös: Rajut vatsakivut säikäyttivät Kian – syyksi paljastui yllättävä sairaus