Lonkkakipu olikin aggressiivinen ja laajalle levinnyt rintasyöpä – Ystävät ovat Sirkan, 51, voimavara: ”Psyyke on pidettävä kunnossa”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Rintasyöpä diagnoosi pysäytti Sirkan.
Luonto on Sirkka Savolaiselle tärkeä. Mieluinen on myös Viinijärven Komperon kylän Siikakosken myllymiljöö, jossa sijaitsee kotiseutumuseo. © Harri Mäenpää
Sirkka Savolainen, 51, huomasi pari vuotta sitten jotain outoa toisessa rinnassaan. Havaitsemansa patin hän tulkitsi lihaskovettumaksi eikä osannut olla huolissaan.

Liperiläinen Sirkka Savolainen huomasi lokakuussa kaksi vuotta sitten saunakäynnin yhteydessä vasemmassa rinnassaan muutoksia. Kipuja rinnassa ei ollut. Mammografiaan hän ei ollut ehtinyt, sillä viisikymppiset lähestyivät, jolloin hän pääsisi julkisen terveydenhuollon puolella ilmaisen rintasyöpäseulonnan piiriin.

Rinnassa tuntui patti

”Ihmettelin saunassa, miksi vasen rintani oli alkanut elää ikään kuin omaa elämäänsä. Se oli kääntynyt vasempaan suuntaan eikä totellut, kun yritin oikaista sitä. Rinta ei reagoinut kylmäänkään. Tunnustellessani tunsin rinnassa kainalon lähellä leveän patin.

En ollut ensi alkuun huolissani tai ehkä en vain päästänyt synkkiä ajatuksia pintaan.

Asuin tuolloin vielä aikuisuuden kynnyksellä olevan poikani kanssa kahdestaan. Poikani on lähin omaiseni. Isäni kuoli ollessani 15-vuotias ja äitini, kun olin 28.”

Diagnoosina aggressiivinen ja huonoennusteinen rintasyöpä

”Minulla oli ollut vuoden ajan kipuja lonkassa, niitä tutkittiin terveyskeskuksessa. Olin sairauslomalla monta kertaa. Syytä kivuille ei löydetty. Sain särkylääkkeitä ja kortisonipistoksia.

Hakeuduin muusta syystä gynekologille. Lääkäri näki heti rintani ulkonäöstä, ettei kaikki ole kohdillaan. Sain kiireellisen lähetteen Pohjois-Karjalan keskussairaalaan.

Mammografiassa löytyi 4,8 ja 2,8 senttimetrin kokoiset kasvaimet, joista otettiin koepaloja. Tehtiin myös ultraäänikuvaus.

Olin shokissa. Kuukauden kestänyt koetulosten odottelu otti koville.

Lopulta sain diagnoosin: aggressiivinen, laajalle levinnyt ja huonoennusteinen rintasyöpä, joka oli levinnyt luustoon, tarkemmin sanottuna lonkan maljaan sekä keuhkoihin. Keuhkoni näyttivät röntgenkuvissa kuin tähtikartalta.

Lohdutti kun lääkäri sanoi, että jos kestän edessä olevan lääkerallin, voin saada useita elinvuosia lisää. Liityin henkistä tukea saadakseni syöpäyhdistykseen.”

Lue myös: 27 ohjetta – Näin pärjäät raskaiden syöpähoitojen kanssa, kun rintasyöpä muuttaa elämän

Rintasyöpä oli levinnyt eikä kasvaimia voitu leikata lonkasta ja keuhkoista

”Lääkkeellinen hoito valittiin syövän levinneisyyden takia. Kasvaimia keuhkoista ja lonkasta ei voi leikata pois.

Sain sytostaatteja ja lonkkaan sädehoitoa, mikä helpotti kipua ja liikkuvuutta.

Hoidot tuntuivat rankoilta, mutta mitä ei ihminen tekisi henkiriepunsa säilyttämiseksi.

Tuntui etten muuta saanutkaan kuin sivuoireita. Vatsani oli niin sekaisin, että jouduin viikoksi sairaalaan kuivumisen takia. Kortisoni turvotti. Hiukseni lähtivät. Hommasin peruukin.

Kotona makasin uuvuksissa sängyssä, poikani kävi kaupassa ja huolehti. Myös veljeni ja pikkusiskoni perhe sekä Sari-ystäväni olivat tukena. Työkaverit toivat leivonnaisia ja kukkia.

Sain työkyvyttömyyseläkepaperit 50-vuotislahjaksi. Oli vaikea sisäistää kaikkea, sillä oli tapahtunut niin paljon vähässä ajassa.”

Auringonpaiste sai uuden merkityksen

”Käyn kontrolleissa neljän kuukauden välein. Suonensisäistä tiputushoitoa annetaan kolmen viikon välein. Sytostaattihoito aiheutti sydämen vajaatoiminnan, tilannetta seurataan.

Viimeksi emäpesäkkeeseen oli tullut kasvua kuusi millimetriä. Rintaan määrättiin sädehoitoa. Tällä hetkellä kasvaimia ei näy kuin vasemmassa rinnassa.

Yritän nauttia pienistä iloista. Herkuttelen, neulon, marjastan, sienestän voimieni mukaan. Teen vapaaehtoistyötä Suomen Punaisen Ristin Viinijärven osaston Kyläkammarissa sekä Liperin seurakunnan ateriapalvelussa, jossa meillä on mukava porukka. Lisäksi olen mukana eläkkeensaajien toiminnassa. Saan muuta ajateltavaa. Yksin kotona ajatukset synkkenevät.

Luonani käy diakoniatyöntekijä, joka on ollut tukenani myös sairaalakäynneillä. Ystävät ovat voimavara.

Syöpädiagnoosin myötä sairastuin keskivaikeaan masennukseen, jota lääkitään. Saamiani syöpään tarkoitettuja kipulääkkeitä syön harkiten, sillä ne rasittavat maksaa.

Psyyke on pidettävä kunnossa. Syöpä ei ole vain yhden ihmisen sairaus, vaan se vaikuttaa muihinkin perheenjäseniin ja ystäviin. Poikani on hyvin huolissaan selviytymisestäni.

Tiedän, että kun lääkevaihtoehdot loppuvat tai elimistöni ei enää kestä niitä, loppuu elämäkin. Aivan kuin kuolema istuisi olkapäälläni.

Silti jokainen päivä pitää elää, vain yhtenä niistä tarvitsee kuolla. Auringonpaiste on saanut uuden merkityksen.”

Sairastumisen myötä Savolainen alkoi neulomaan. Komea villa­pusero on omatekoinen. Taustalla virtaa Taipaleenjoki. © Harri Mäenpää

Sairastumisen myötä Savolainen alkoi neulomaan. Komea villa­pusero on omatekoinen. Taustalla virtaa Taipaleenjoki. © Harri Mäenpää

Lue myös: Rinnat muuttuvat iän myötä – Huolehdi rintojen terveydestä! Näin erikoislääkäri neuvoo hoitamaan ja tarkkailemaan rintoja

X