Myyräkuume iski Sailaan kukkasipuleita istuttaessa – Rajut oireet veivät munuaiskeskuksen potilaaksi: ”Ajattelin, etten selviä – olo oli niin huono”

Saila Heino, 54, sairastui kaksi vuotta sitten myyräkuumeeseen. Oireet olivat niin rajut, että sairaalassa Saila mietti, paraneeko enää entiselleen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Saila Heinon myyräkuume oli raju, mutta toi tullessaan hyvääkin. Toivuttuaan Saila päätti muuttaa avomiehensä luokse Kauhajoelle, jossa pari nauttii yhdessä maalaiselämästä.

Saila Heino, 54, sairastui kaksi vuotta sitten myyräkuumeeseen. Oireet olivat niin rajut, että sairaalassa Saila mietti, paraneeko enää entiselleen.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Myyräkuume on puumalaviruksen aiheuttama tauti. Virus tarttuu useimmiten hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Saila Heino kertoo, miten tauti hänellä todettiin ja millaista on sairastaa sitä

Vielä aamulla Saila Heino laittoi kahvin tippumaan, keitti kaurapuuroa ja teki aamiaisvoileipiä yökylässä olleelle tuttavapariskunnalle. Olo tuntui normaalilta silloinkin, kun vieraat saateltiin kotimatkalle. Puolen tunnin päästä tilanne oli jo toinen.

”Huono olo vyöryi varoittamatta ylitseni: minua oksetti ja tuntui kuin kaikki voimani olisivat äkkiä kadonneet. Ihmettelin kummallista oloani”, Saila Heino muistelee kahden vuoden takaisia tapahtumia.

Lihas- ja päänsärkyä, kuumetta jopa 40,4 astetta

Saila kuuluu ihmisiin, jolle nousee kuume vain harvoin. Koska edellisestä kuumeesta oli aikaa kahdeksan vuotta, Saila ei enää edes kunnolla muistanut, miltä kuume tuntuu.

”En ollut uskoa todeksi, kun mittari näytti 40,4 astetta. Lääkkeen avulla kuume laski pari astetta, ja oloni parani vähän. Ajattelin, että minulla on ehkä influenssa, joka paranee levolla.”

Lääkäriin Saila ei lähtenyt, koska oli perjantai ja hänellä oli vapaapäivä töistä, eli sairauslomatodistusta ei tarvittu.

Pyhäinpäiväviikonlopun aikana oireet pahenivat, mutta koska hän oli miesystävänsä luona Kauhajoella, kynnys lähteä vieraan paikkakunnan päivystykseen oli korkea.

”Jotenkin sinnittelin viikonlopun. Kuume sekä lihas- ja päänsärky olivat niin kovat, että makasin sängyssä sikiöasennossa. Vaikka päälläni oli viisi peittoa, ne eivät auttaneet mitään. Huuleni menivät rikki, vaikka rasvasin niitä tämän tästä.”

Kun maanantai tuli, Saila soitti ensitöikseen työterveyshuoltoon kotipaikkakunnalleen Tampereelle. Saila sai ohjeen tulla lääkäriin mahdollisimman pian: huolestunut miesystävä suuntasi auton saman tien Tampereelle, jossa pari oli kahta tuntia myöhemmin.

Munuaiset lakkasivat toimimasta

Työterveyslääkäri toimi rivakasti ja määräsi Sailan Taysin päivystykseen määrittelemättömän kovan kuumeen vuoksi.

Mies talutti Sailaa käsipuolesta, jotta tämä pääsi kävelemään autolta sairaalaan. Päivän aikana Sailaa tutkittiin tarkasti. Hänestä otettiin muun muassa verikokeita, keuhkot kuvattiin ja varmuuden vuoksi häntä pidettiin aluksi eristyksissä.

”Seuraavana aamuna lääkäri kysyi, olenko sairastanut myyräkuumeen. Luulin sairastaneeni sen kymmenen vuotta sitten, mutta diagnoosia ei koskaan varmistettu, joten ilmeisesti kyse oli vain rajusta influenssasta.”

Vasta-ainetesti varmisti diagnoosin – myyräkuume

Kun verestä tehtävä vasta-ainetesti varmisti Sailan sairastavan myyräkuumetta, hänet siirrettiin hoidettavaksi munuaiskeskuksen vuodeosastolle.

Varsinaista lääkettä myyräkuumeeseen ei ole, joten oloa helpotettiin kipulääkkeillä, tarpeen tullen annettiin nesteytystä. Virtsaneritystä seurattiin.

Saila vuoroin ripuloi ja vuoroin oksensi. Öisin hän ei juuri saanut säryn takia nukuttua. Kuten toisinaan myyräkuumepotilailla, Sailankin munuaiset lakkasivat toimimasta.

Torstaina hän jaksoi lähettää esimiehelleen tekstiviestillä kaksi sanaa. Ne olivat ”koville ottaa”.

Koska munuaiset eivät toimineet, Saila ei saanut juuri juoda. Nesteen kertymisen takia elimistö turposi.

”Vihdoin lauantaina minulle tuli vessahätä. Se oli suuri helpotus, sillä seuraava askel olisi ollut dialyysihoito.”

Sunnuntain aikana elimistöstä erittyi virtsaa yhdeksän litraa. Alkuviikolla myös kuume ja särky alkoivat hellittää. Pahin oli ohi.

Myyräkuume vei voimat – läheisten tuki oli toipumisessa tärkeä

Kun Saila seuraavalla viikolla pääsi kotiin, kunto oli niin heikko, että jo muutaman portaan kiipeäminen tuntui uuvuttavalta. Apuun tuli aikuinen poika, joka huolehti ensimmäiset viikot esimerkiksi ruokaostoksista.

Saila palasi töihin vähän ennen joulua, koska halusi tarrata arkeen. Ennen kävellen sujunut parin kilometrin työmatka oli tehtävä aluksi bussilla.

”Ennen joulua halusin eräänä viikonloppuna nähdä Keskustorin joulukuusen. Kävelimme mieheni kanssa käsikynkkää torille, loppupäivän nukuin kotona. Niin rankka reissu oli.”

Joulun Saila lepäsi. Myyräkuume vaikutti jaksamiseen koko kevään. Sairastuminen sai Sailan ja hänen miehensä miettimään tulevaisuutta.

”Myyräkuume muistutti, että täällä eletään vain kerran. Oivallus toi minulle rohkeutta muuttaa elämääni, enkä enää reissaa viikoittain kahden paikkakunnan välillä. Kun työni Tampereella keväällä 2017 loppuivat, muutin Kauhajoelle mieheni luokse.”

Saila Heino, myyräkuume
© Sailan kotialbumi © Sailan kotialbumi

Nykyään Saila arvostaa terveyttään enemmän kuin aikaisemmin.

”Enää en pidä itsestäänselvyytenä, että jaksan kävellä roskikselle tai postilaatikolle ponnistelematta. Myös läheisten merkitys korostui: mieheni, poikani ja lähimmät ystäväni olivat vankkumaton tukimuuri, kun oma usko toipumiseen välillä oli kovilla.”

Tutkimukseen osallistuminen

Jälkikäteen Saila on myyräkuumeen itämisajan perustella jäljittänyt todennäköisen tilanteen, jossa sairastui. Hän oli lokakuussa istuttanut miehensä kanssa narsisseja ja tulppaaneja. Mies ei oireita saanut, koska on sairastanut myyräkuumeen aikaisemmin.

”Minulle ei jäänyt kammoa puutarhatöihin, päinvastoin. Nautin, kun viime kesänä jaksoin kuopsuttaa pihamaalla.”

Yhdestä asiasta Saila on erityisen kiitollinen. Sairaalassa tehtiin myyräkuumeeseen liittyvää tutkimusta, johon hän päätti osallistua.

”Välillä ajattelin, etten selviä myyräkuumeesta, niin huono oloni oli. Siksi tuumin, että jos voin tutkimuksen avulla olla hyödyksi jollekulle toiselle, osallistun mielelläni.

Tutkimukseen kuului muun muassa kilpirauhasen ultraäänitutkimus. Yllättäen lisäkilpirauhasesta löytyi kasvain. Vaikka löydös oli oireeton, lääkäri suositteli leikkausta, koska kasvain olisi voinut muutaman vuoden kuluessa aiheuttaa esimerkiksi osteoporoosia.

”Kasvain poistettiin viime vuoden lokakuussa. Kun pääsin kotiin, olin tyytyväinen ja helpottunut, sillä kasvain ei ollut ehtinyt aiheuttaa vahinkoa.”

Artikkeli on julkaistu Viva-lehdessä 10/18.

Artikkelia on päivitetty 15.9.2023 klo 14:50

Nämä auttoivat toipumisessa myyräkuumeesta

Lukeminen

Kun kipu oli pahimmillaan, en pystynyt edes lukemaan, mikä on lempiharrastukseni. Toipilaana lukeminen oli hyvää ajankulua ja vei ajatukset pois sairaudesta.

Suosikkejani ovat muun muassa Agatha Christien klassikkodekkarit, jotka ovat useammankin lukukerran jälkeen mielenkiintoisia ja yllätyksellisiä. Käyn usein kirjastossa ja lainauspinossani on aina jokunen dekkari.

Saila Heino, dekkarit

© Lotta Blomberg / Kuvaryhmä / SKOY

Avomies

Mieheni osoittautui korvaamattomaksi tueksi sairastuessani. En tiedä, olisimmeko muuttaneet yhteen ilman myyräkuumetta. Tuntuu hyvältä jakaa yhteistä arkea ja opetella hetkessä elämistä.

Matkailuauto

Olimme puhuneet mieheni kanssa pitkään matkailuautomatkasta Alpeille. Kun olin sairaana, sovimme, että kun selviän, teemme aikomuksesta totta.

Kesällä 2017 pakkauduimme autoon ja teimme ikimuistoisen reissun. Matkailuautomatkailusta on tullut yhteinen juttumme: tänä vuonna teimme Itämeren kierroksen.

Saila Heino, matkailuauto

© JUHA HARJU / OTAVAMEDIA

Dvd-elokuvat

Poirotit ja neiti Marplet ovat viihdyttäviä myös elokuvina. Ne ovat harmittomia ja niitä pystyin katselemaan pahimpien särkyjen mentyä ohi hyvin sohvalta. Elokuvista nautin myös terveenä.

X