Nivelrikon kivut vähenivät omien oivallusten kautta – Näin Pirjo, 61, elää nivelrikon kanssa

Pirjo Vähäkuopus oivalsi, että nivelrikon kivut eivät helpottaisi ilman, että hän tekisi asialle jotakin. Näin Pirjo päätti ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pirjo Vähäkuopus käy mielellään sauvakävelemässä metsässä. Kirittäjänä toimii sekarotuinen Otto-koira.

Pirjo Vähäkuopus oivalsi, että nivelrikon kivut eivät helpottaisi ilman, että hän tekisi asialle jotakin. Näin Pirjo päätti ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan.
Teksti: Hanna Vilo

Nivelrikko-diagnoosi ei tullut pyhäntäläiselle Pirjo Vähäkuopukselle, 61, yllätyksenä. Sairaanhoitajana työskennellyt nainen oli osannut sitä odottaa, sillä nivelrikon kivut olivat tulleet tutuksi vuosien aikana.

Ensin Pirjo Vähäkuopuksen mielessä kävi, että lihavuusleikkauksesta olisi voinut olla apua. Sitten hän kuitenkin päätti, että oli aika ottaa itse vastuu omasta hyvinvoinnista.

Jatkuvia selkä- ja nivelsärkyjä

”Työskentelin pitkään vanhustenhoidossa, johon kuului paljon raskasta nostelua. Työtä tehtiin pääasiassa yksin ja ilman apuvälineitä. Koko keho ja varsinkin selkä joutuivat todella koville. Jo kolmekymppisenä minulla alkoi olla jatkuvia selkä- ja nivelsärkyjä.

Kävin työterveyslääkärillä, joka määräsi särkylääkkeitä ja käski laihduttaa, koska minulla oli jonkin verran ylipainoa.

Siihen aikaan elin todella huonossa parisuhteessa, ja olin henkisesti aivan loppu. Minulla ei ollut voimia laihduttaa tai pitää huolta itsestäni. Kivut pahenivat vähitellen.”

Nivelrikko-diagnoosi ei yllättänyt

”Myöhemmin erosin ja muutin Ouluun, jossa työskentelin myös vanhustenhoidossa.

Selkä- ja nivelkivut jatkuivat. Onnekseni minulla oli todella hyvä työterveyslääkäri, joka lähetti minut kuvantamistutkimuksiin. Niissä kävi ilmi, että sairastan nivelrikkoa.

Diagnoosi ei tullut yllätyksenä, sillä oireiden perusteella olin itsekin osannut sitä epäillä.
Minulla oli siihen aikaan kolmekymmentä kiloa ylipainoa, mikä tietysti kuormitti selkää ja niveliä. Sen takia kipulääkkeetkään eivät kunnolla auttaneet. Ajattelin, että ehdottaisin työterveyslääkärille hoidoksi lihavuusleikkausta.”

Liikunta avuksi – nivelrikon kivut ja murheet unohtuivat metsään

”Lihavuusleikkausta en koskaan ehtinyt ehdottaa, sillä päässäni syttyi lamppu. Oivalsin, että minun täytyy itse helpottaa oloani. Olin koko lapsuuteni liikkunut paljon.

Lumettomaan aikaan kävelin ja lumiseen aikaan hiihdin joka arkipäivä neljän kilometrin matkan koulubussipysäkille ja takaisin. Työelämän kiireissä liikunta oli kuitenkin jäänyt, vaikka sairaanhoitajana tietenkin tiesin, että se on nivelille kaikkein tärkeintä lääkettä.

Aloin lisätä liikuntaa pikku hiljaa. Pidensin metsälenkkejä koirani Oton kanssa, ja aloin pyöräillä ja käydä allasjumpassa. Talvisin kävin metsässä hiihtämässä. Pian huomasin, että se oli erinomaista terapiaa.

Nivelrikon kivut ja murheet unohtuivat metsään, ja asiat loksahtivat päässäni oikeisiin mittasuhteisiin. Ulkoilun jälkeen olin aina kuin uusi ihminen.”

Elimistön hiljaisen tulehduksen kimppuun ruokavaliolla

”Kun oloni parani, minulla oli enemmän energiaa ja pystyin kiinnittämään huomiota myös ruokavaliooni.

Pari vuotta sitten kiinnostuin Välimeren ruokavaliosta, jota pidetään hyvin terveellisenä. Lisäsin ruokavaliooni paljon kasviksia, ja aloin noudattaa säännöllistä ateriarytmiä.

Valkoista vehnää ja sokeria sisältävät leivonnaiset karsin minimiin. Lisäksi vähensin punaisen lihan syöntiä, sillä olin huomannut, että erityisesti sianliha pahensi oireitani.

Ruokavaliomuutoksilla pyrin vähentämään elimistössä olevaa hiljaista tulehdusta, joka piti yllä tulehdusta myös nivelissä. Oloni parani nopeasti, ja huomasin, että myös painoni alkoi pudota.”

Nivelrikon kivut vähentyneet

”Nykyään olen selkävaivojen takia työkyvyttömyyseläkkeellä. Joudun edelleen ottamaan kipulääkettä päivittäin. Tarvittaessa käytän myös kipulaastaria paikallisesti.

Elämäntapamuutoksilla olen kuitenkin saanut tiputettua kymmenen kiloa painostani pois. Olen edelleen ylipainoinen, mutta oloni on virkeä ja energinen. Nivelrikon kivut ovat vähentyneet huomattavasti, ja nukun paremmin.

Suurimman osan ajasta pärjään hyvin. Kun kipukohtaus tulee, laitan usein musiikkia soimaan, otan mukavan asennon ja rentoudun. Tiedän, että vähän ajan päästä olo on jo parempi.”

Lue myös: Kipeytyvätkö nivelesi? Näin fysiatri ohjaa ja neuvoo hyvään elämään nivelkivun kanssa

Lue myös: Nivelrikkoon apua lempeästä liikunnasta – Anna-Liisa: ”Opin kuuntelemaan kehoani uudella tavalla – en ole enää pitkään aikaan käyttänyt särkylääkkeitä”

Anna-Liisa Jahnukainen on opetellut nauttimaan säästä kuin säästä. Asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat helpottaa elämää.

Anna-Liisa Jahnukainen on opetellut nauttimaan säästä kuin säästä. Asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat helpottaa elämää. © Sini-Marja Niska

X