Nyppy nenässä olikin tyvisolusyöpä: ”Ei tullut edes mieleeni, että minulla voisi olla syöpä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
”Tyvisolusyöpä on terveyden kannalta pieni paha. Se on hoidettavissa, eikä vaikuta myöhemmin arkeen pientä esteettistä haittaa huolimatta.”
”Tyvisolusyöpä on terveyden kannalta pieni paha. Se on hoidettavissa, eikä vaikuta myöhemmin arkeen pientä esteettistä haittaa huolimatta.” Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Anne Kaireniuksen nenään ilmaantui pieni verestävä nyppy. Puoliso patisteli Annen lääkärille. ”Olisinpa ottanut nypyn heti todesta”, Anne sanoo.

Peilin edessä sen huomasi parhaiten. Anne Kairenius havahtui keväällä 2011 aamumeikkiä tehdessään siihen, että nenänpäässä olevista luomista toinen veresti. Koska luomi vuoti usein, sen peittäminen puuterilla oli hankalaa. Röntgenhoitajana hän ei kuitenkaan osannut huolestua. Ei ennen kuin selvisi, että kyseessä oli tyvisolusyöpä eli basaliooma – ja edessä oli leikkaus.

Syövän ensioireet – nenänpää veresti

”Olimme heinäkuussa mieheni kanssa lomamatkalla Lontoossa. Mieheni kysyi reissulla, miksi nenänpääni vuotaa yhtenään. Kuorin kasvoni ihon viikoittain ja kuittasin asian sillä, että ehkä olen kuoriessa repäissyt nenän ihoa”, Anne kertoo.

Nenänpään verestäminen jatkui. Mies kyseli asian perään kesään aikana useamman kerran ja pari sopi, että koska Anne työskenteli syöpäosastolla, hän kysyisi nypystä kahvihuoneessa joltakulta syöpälääkäriltä.

”Minulle ei tullut edes mieleeni, että minulla voisi olla syöpä, vaan pidin asian puheeksi ottamista hätävarjelun liioitteluna. Lopulta kuitenkin vedin tuttua lääkäriä ­hihasta”, Anne muistelee.

Vaikka lääkäri vilkaisi tauolla nenää vain pintapuolisesti, hänen epäilyksensä heräsivät heti. Kollega kehotti Annea varaamaan ajan mahdollisimman pian työterveydestä, josta hän sai lähetteen Taysin ihotautilääkärille.

Tyvisolusyöpä

  • Tyvisolusyöpä eli basaliooma oireilee ihomuutoksina tai kyhmyinä, joita voi ­ilmestyä esimerkiksi kasvoille, päälaelle, korviin, ylävartaloon tai kädenselkiin. Läiskille on tyypillistä hilseily, nypyille vuotaminen.
  • Yleensä ihomuutokset tapahtuvat hitaasti eikä basaliooma lähetä etäispesäkkeitä.
  • Voidaan tunnistaa usein ulkonäön perusteella, mutta lopulliseen diagnoosiin tarvitaan kudosnäyte.
  • Tyvisolusyöpä poistetaan useimmiten leikkaamalla. Jos poistettava kasvain on suuri, leikkausalue voidaan korjata ihosiirteellä tai plastiikkakirurgin tekemällä kielekkeellä. Sädehoitoa tarvitaan vain harvoin.
  • Ns. hyvänlaatuinen syöpä: ei johda kuolemaan vuosienkaan jälkeen.
  • Basaliooma on yleisin ihosyöpä, ja sen ilmaantuvuus kasvaa iän myötä.

Asiantuntijana plastiikkakirurgian dosentti Ilkka Kaartinen Taysista.

Ihotautilääkärin diagnoosi – tyvisolusyöpä

Ihotautilääkäri kertoi Annelle, että ihomuutos näyttää tyvisolusyövältä eli basalioomalta, mutta että hän pyytää myös kollegansa katsomaan nenänpäätä.

Lopullisen varmistuksen saamiseksi nenänpäästä otettiin koepala, jonka tulosten saamisessa kesti noin viikon.

”Kun kuulin, että kyseessä on syöpä, olin ällikällä lyöty. Tärisin. Yritin hokea itselleni, että kyse on hyvälaatuisesta syövästä, mitään hätää ei ole.” Anne sanoo.

Pelkoa ja hätäännystä

Anne tiesi syöpäpotilaiden röntgenhoitajana tyvisolusyövästä etukäteen paljon. Olo tuntui nololta, ettei alan ammattilainen ollut osannut huolestua omasta ihomuutoksestaan.

”Vakuuttelin itselleni, ettei sairauteni voi muuttua pahanlaatuiseksi. Kun äkkiä olinkin potilaana, enkä hoitajana, sanan syöpä kaiku kouraisi lujasti tunteitani.”

Huolta toi myös lapsuuden kesien miettiminen, jolloin auringonsuojavoiteita ei juuri käytetty. Sekin tuli mieleen, miltä nenä leikkauksen jälkeen näyttäisi – murenisiko osa naisellisuudesta nenäoperaation myötä.

On parempi ottaa selvää kuin murehtia asiaa itsekseen.

Leikkauksen suunnittelukäynnillä plastiikkakirurgin sanat toivat helpotusta pelkoon ja hätäännykseen.

”Hän sanoi ensimmäiseksi, kuinka harmi on, että nätissä naamassa on keskellä lärviä luomi, joka on vaikea poistaa jälkiä jättämättä. Sanat kevensivät tunnelmaa ja auttoivat minua suhteuttamaan asiaa. Kyse ei ollut elämästä ja kuolemasta.”

Hyvän olon askeleet

Liikunta.

Nollaan ajatukset ja rentoudun liikkumalla. Kun leikkauksen jälkeen sain taas luvan liikkua ja hikoilla, tunsin, että sain itseni takaisin. Minusta oli tullut taas minä ja pahin oli takana.

Perhe.

Perhe on tärkein voimanlähteeni. Puolisoni, vanhempani ja lapseni olivat kaikki tukenani ja muistuttivat, että olipa nenäni millainen tahansa, olen heille rakas ja tärkeä.

Ystävät.

Ystävien kanssa pystyin jakamaan pelkojani ja huoliani. Ehkä ammattini takia olin töissä ja virallisissa tilanteissa reippaampi kuin oikeasti olinkaan. Tsemppiviestit ystäviltä auttoivat ja heille pystyin näyttämään myös epävarmuuteni.

Pyynikin maisemat.

Asuin sairastumiseni aikaan Tampereella ja kuljin paljon Pyynikin metsissä. Kauniit maisemat järvelle rauhoittivat mieltä.

Anne alkoi heti toipilaana kaivata liikuntaa. Nyt se on taas olennainen osa hänen arkeaan.

Anne alkoi heti toipilaana kaivata liikuntaa. Nyt se on taas olennainen osa hänen arkeaan. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia

Leikkaus tehtiin puudutuksessa

Plastiikkakirurgi kertoi, että sairastuneen alueen ympäriltä poistettaisiin ihoa noin puolen sentin verran. Aluetta isonsi se, että Anne toivoi myös toisen luomen poistamista, vaikka se vaikutti terveeltä, eikä vuotanut.

”Poistettavan ihoalueen on oltava myös syvä, sillä jos tyvisolusyöpä ehtii oirehtia kauan iholla, se voi ikään kuin kairata reittiä silmiä kohti ja tehdä tuhoa”, Anne kertoo.

Puudutuksessa tehty leikkaus meni lopulta hyvin. Nenän poistetun ihoalueen tilalle siirrettiin uutta ihoa korvan takaa.

”Kun pääsin saman päivän iltana kotiin, lapset sanoivat, että onpa minulla iso nenä. Nenäni oli turvonnut ja paketoitu ja sen päällä oli niin kutsuttu sokeripala painona siteen päällä.”

Takapakkia tikkien auetessa

Leikkauksen jälkeen Anne sai kaksi viikkoa sairauslomaa ja nostelukiellon. Varovaisuus ei ollut toimeliaalle naiselle helppoa, sillä esimerkiksi kokatessa oli muistettava, että jos kapusta tippui lattialle, sitä ei saanut nostaa. Varsinaiset hankaluudet yllättivät kuitenkin yöllä:

”Nukun tavallisesti vatsallani, ja vaikka tiesin, että se ei nyt onnistu, käännyin syvässä unessa niin, että nenäni hiersi tyynyä ja tyynyyn tihkui verta.”

Kun Anne meni tikkien poistoon parin viikon päästä leikkauksesta, haavahoitaja sanoi heti, että lääkärin on tarkistettava tikkaukset. Pelkona oli, että nenän siirre jouduttaisiin operoimaan uudelleen, sillä noin puolet tikeistä oli auennut.

”Leikkaava lääkäri sanoi kuitenkin, että hätää ei ole. Nenän parantuminen veisi aikaa, mutta lopputulos olisi kuitenkin siisti.”

”Ihomuutoksiin on hyvä suhtautua aina vakavasti”

Kun Anne palasi töihin, nenä oli edelleen punainen, mutta kipua ei enää ollut.

”Mietin etukäteen, näkevätkö muut minussa vain nenäni. Lopulta vain muutama tuttu kommentoi, onko nenälleni tapahtunut jotakin.”

Vuosien saatossa leikkauskohta on vaalentunut, eikä leikkauksen jälkiä puuterin alta juuri huomaa. Ihoaan Anne tarkkailee nykyään aiempaa tarkemmin. Jos tuttavapiirissä jotakuta mietityttää ihon luomi, Anne sanoo kehottavansa herkästi näyttämään sitä lääkärille.

”Ihomuutoksiin on hyvä suhtautua aina vakavasti. On parempi ottaa selvää ja olla hyvillä mielin kuin murehtia asiaa itsekseen. Ja läheisten huoli – sekin kannattaa ottaa huomioon.”

Päällimmäisenä Annen mielessä on kiitollisuus.

Talvisin nenänpää muistuttaa Annea tyvisolusyövästä, sillä nenä on usein kylmä.

”Silloin mieheni ottaa nenänpääni lapastensa väliin ja lämmittää sitä kevyesti”, Anne sanoo.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 7/20.

Lue myös: Tyvisolusyöpä kehittyy hitaasti vuosien kuluessa – Tarkkaile nyt luomia kasvojen alueella!

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X