Päivi Saarijärvi selätti vuosien uniongelmat – Irtisanoutui vakityöstä ja teki elämänmuutoksen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vapaa-ajan kodista ja sen pihasta aukeavasta järvi­näkymästä on tullut Päiville tärkeä sielunmaisema ja palautumisen paikka. Vierellä Osku-kissa.
Vapaa-ajan kodista ja sen pihasta aukeavasta järvi­näkymästä on tullut Päiville tärkeä sielunmaisema ja palautumisen paikka. Vierellä Osku-kissa. Kuva: Sini-Marja Niska
Työpaineet ja oma riittämättömyyden tunne vaikuttivat jo nuorena nurmijärveläisen Päivi Saarijärven, 56, yöuniin. Lopulta elämänmuutos toi ratkaisun uniongelmiin.

Päivi Saarijärvi on aina ollut tunnollinen työntekijä, ehkä ylisuorittajakin. Jo nuorena tiukan työjakson aikaan päivän asiat saattoivat pyöriä hänen mielessään iltaisin, eikä uni tahtonut tulla. Hän puski eteenpäin tahdonvoimalla, sillä hän ajatteli, että nuorena on jaksettava.

Katkonaiset unet ystävien tuella eheämmäksi

35-vuotiaana elämän isot vastoinkäymiset heijastuivat nukkumiseeni. Isän kuolema toi eteen surua, avioeroni riittämättömyyden tunnetta ja syyllisyyttä. Nukuin usein katkonaisesti ja itkeskelin.

Sain työterveydestä nukahtamislääkkeitä. En kuitenkaan halunnut syödä lääkkeitä pitkään. Olen aina puhunut ja kirjoittanut paljon: se auttoi. Ystävien tuella ja omien olojen kirjoittamisella paperilla sain uneni vähitellen eheämmiksi.”

Unirytmi sekaisin ja olo uupunut

”Etenin nelikymppisenä lentoyhtiön esimiestehtäviin. Yh­tiön kasvupaineet olivat kovat. Törmäsin työssäni usein henkilöstön väsymykseen ja tyytymättömyyteen työvuoroistaan. Kaupallisen koulutuksen saaneena minulla ei ollut eväitä muuttaa työvuorojen jaksosysteemiä. Henkilöstön hyvinvointi oli minulle kuitenkin tärkeää.

Eräässä kansainvälisessä konferenssissa kuulin uudenlaisesta väsymyksenhallintajärjestelmästä, jonka osa työvuorosuunnittelu oli. Aloin perehtyä tarkemmin sekä metodiin että väsymykseen ja siitä aiheutuvien riskien hallintaan.

Sain työkaluja esimiestyöskentelyyn, mutta omassa arjessani olin jaksamiseni äärirajoilla. Unirytmini oli sekaisin ja uneni katkonaista ja pinnallista. Tunsin oloni uupuneeksi ja mielessäni oli jatkuvasti vain työ.”

Unen tarve ja vuorotyö

”Esimieheni näki, kuinka lähellä burnoutia olen. Hakeuduin työpaikkalääkärin vastaanotolle, mutta en halunnut ratkaisuksi unilääkkeitä ja sairauslomaa. Työpsykologin kanssa keskustellessani minulle selkeytyi tunne, että on aika tehdä oma, iso ratkaisu.

Ryhdyin miettimään oman elämäni suuntaa. Mietin, mikä on minulle tärkeää ja mitä arvostan elämässä. Olin jo aiemmin tajunnut, ettei vuorotyö sovi minulle, koska tarvitsen paljon unta ja säännöllisen elämänrytmin.

Lisäksi työ oli tullut liian isoksi osaksi elämääni. En muistanut, koska olisin viimeksi ollut rento ja iloinen tai nukkunut eheän yön.”

Elämänmuutos toi helpotusta uniongelmiin

”Päätin irtisanoutua vakituisesta työstä 45-vuotiaana. Muutin pois kotiseudultani Pohjanmaalta Uudellemaalle miesystäväni luokse. Elämänmuutos merkitsi työttömyyttä, joka toisaalta pelotti, toisaalta helpotti, olinhan uskaltanut hypätä pois oravanpyörästä.

Sain tukea miesystävältäni ja kävin välillä työpsykologin juttusilla. Myös työvoimakoulutukset tulivat tutuiksi. Välillä tuleva tuntui kaoottiselta, koska etsin omaa paikkaani. Ulkoilin paljon ja mietin asioita. Kun sain käsiteltyä elämänmuutostani, myös uniongelmat alkoivat helpottaa.”

Palautumisen tärkeys

”Aloin ymmärtää, miten tärkeää on palautuminen ja armollisuus itseä kohtaan. Luonto opetti kärsivällisyyttä, itseni ja rytmini kuuntelua.

Opiskelin avoimessa yliopistossa ravitsemustieteitä ja psykologiaa. Luin lisää unesta ja yhdistin siihen oppini väsymysriskinhallinnasta: hiljensin vauhtiani illalla, jotta keho ja mieli eivät kävisi ylikierroksilla nukkumaan mennessä.”

Huolipäiväkirja auttaa päästämään ajatuksista irti

”Vuonna 2011 perustin oman yrityksen väsymysriskinhallinnan menetelmistä. Nykyään koulutan työturvallisuutta ja luennoin muun muassa unesta ja vireydestä. Olen mukana Uniliiton toiminnassa ja pidän vapaaehtoisena univertaisryhmiä.

Varon kuormittamasta itseäni liikaa. Jos illalla työasiat pyörivät mielessäni, kirjoitan huoleni ns. huolipäiväkirjaan, mikä auttaa päästämään ajatuksista irti.

Vaihdevuodet heikentävät untani, mutta olen hyväksynyt, että aina yö ei ole yhtä hyvää ja toisinaan hikoiluttaa. Pyrin siihen, etten sovi töitä aamuvarhaiselle, jotta voin pidentää yötä aamusta.

Jos herään yöllä, saatan hengittää syvään, laittaa silmät kiinni ja pyörittää silmiäni luomien alla. Tällöin nukahdan takaisin uneen miltei aina.

Näin voit auttaa unen tuloa

1. Jos uni ei tule sängyssä 15−30 minuutissa, nouse ylös ja mene vuoteeseen vasta, kun tunnet olosi väsyneeksi. Vältä päiväunia ja torkkumista illalla sohvalla tai nojatuolissa.

2. Jos murehdit sängyssä usein ennen nukahtamista, ota tavaksi kirjoittaa huolet paperille ennen vuoteeseen menemistä. Kuuntele ennen nukkumaan menemistä rauhallista musiikkia, lue kirjaa, sulje televisio ajoissa ja himmennä kodin valoja. Näin keho rauhoittuu ja vireystila laskee.

3. Mikäli kärsit pitkään unettomuudesta eivätkä koti­konstit auta, ota yhteyttä lääkäriin.

Uniliitto.fi / Ahonen&Pihl: Unentaidot (Duodecim 2016)

Lue myös: Voiko unihäiriöistä voi päästä eroon, entä miten omaa nukkumistaan parantaa? Tutustu unitutkijan neuvoihin ja nuku yösi paremmin

Lue myös: Stressi aiheutti uniongelmia ja toiminnallisen unettomuuden, kunnes psykologi kannusti suorittaja-luonteista Armia armollisuuteen

Armi Häyhä

Aiemmin Armi Häyhä urheili jopa kaksi kertaa päivässä ja puunasi kotia. Nyt hän nauttii ulkoilmasta ja kävelylenkeistä – ja nukkuu taas hyvin. © Mikko Nikkinen

X