Pihkavoide vei Marikan sairaalaan: ”Pihka on luonnontuote, mutta minulle se aiheutti monen viikon sairastelukierteen”

Kun helsinkiläinen Marika Rosenborg raapi hyttysenpureman rikki, hän ei olisi ikinä osannut arvata, että siitä seuraisi viikkojen piina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ennen hartsiallergian toteamista Marika Rosenborg ei ollut kiinnostunut tuotteiden kemikaalikuormasta. Nykyään hän seuraa tuoteselosteita tarkkaan. Pelkällä perusvoiteella hän pärjää pitkälle.

Kun helsinkiläinen Marika Rosenborg raapi hyttysenpureman rikki, hän ei olisi ikinä osannut arvata, että siitä seuraisi viikkojen piina.
Teksti: Hanna Vilo

Vuosi sitten Marika Rosenborg, 49, huomasi, että hän oli raapinut jalassa olevaa hyttysenpuremaa niin, että se oli tulehtunut. Apteekissa farmaseutti suositteli hänelle hoidoksi pihkavoidetta. Vielä silloin Marika ei tiennyt, että hän kuuluu pieneen vähemmistöön, joka ei saisi missään tapauksessa käyttää luonnonhartsia.

Kutinaa ja ihottumaa

”Viime syyskuussa olin työn puolesta kuuntelemassa erästä luentoa, kun reiteni ja käteni alkoivat kutista valtavasti. Päivän mittaan kutina vain yltyi, ja illalla huomasin, että kutiseviin kohtiin oli ilmestynyt myös ihottumaa.

Seuraavana aamuna minun oli pakko mennä lääkäriin. Lyhyellä varoitusajalla sain ajan yleislääkärille, joka ei osannut sanoa vaivastani yhtään mitään. Muutaman päivän päästä kävin toisella lääkärillä, joka ei myöskään osannut sanoa mitään. Hän määräsi hoidoksi kortisonivoidetta.

Seuraavien päivien aikana kutina lisääntyi ja ihottuma levisi kaikkialle kehoon. En pystynyt enää nukkumaan ja tunsin oloni epätoivoiseksi.”

Ihotautilääkäri lähetti allergiasairaalaan

”Pääsin ihotautilääkärille vasta vajaan viikon päästä kutinan alettua. Hänkään ei tiennyt, mistä vaivani johtui. Kutinan hoitoon hän määräsi vahvaa kortisonivoidetta ja suun kautta otettavia kortisonipillereitä.

Voide ja sisäinen kortisoni eivät auttaneet yhtään, ja pari päivää myöhemmin menin toiselle ihotautilääkärille. Hän lähetti minut heti Hyksin iho- ja allergiasairaalaan.

Siinä vaiheessa olin niin väsynyt ja tuskissani, että vain itkin. Kun makasin sairaalan pöydällä, näin myös lääkärien ilmeistä, että olin todella huonossa kunnossa.

Ranskalainen ihotautilääkäri kyseli, mitä olin tehnyt ennen kuin oireet alkoivat.

Kerroin, että olin hoitanut hyttysenpuremaa pihkavoiteella. Hän sanoi heti, että oireiden syy oli luultavasti siinä. Kuuluin mitä todennäköisimmin sen viiden prosentin joukkoon, joka on allerginen männynpihkassa olevalle luonnonhartsille.

Olin ihmeissäni, sillä oireet olivat ilmaantuneet vasta pari viikkoa sen jälkeen, kun olin alkanut käyttää voidetta. Varmuuden vuoksi minulta otettiin myös koepala, jolla haluttiin sulkea pois mahdolliset sairaudet.”

Vahvaa kortisonia hartsi- ja tuoksuaineallergioiden vuoksi

”Lääkäri määräsi minulle vahvaa kortisonivoidetta, jota sivelin monta kertaa päivässä paksun kerroksen iholle. Tahmean voiteen peittämänä näytin aivan lumiukolta.

Minut lähetettiin myös allergiatestiin, jossa selkäni laitettiin täyteen pieniä kuppeja, joilla testattiin eri allergisoivia aineita. Itse olin siinä vaiheessa jo aivan varma, että olin hartsille allerginen. Tulokset vahvistivat epäilyn, mutta ne toivat mukanaan myös yllätyksen: hartsin lisäksi olin allerginen monille kosmetiikan tuoksuaineille, vaikka minulla ei ollut koskaan aiemmin ollut minkäänlaisia oireita.

Diagnoosin mukaan kyseessä oli viivästynyt kosketusekseema. Hartsi oli levinnyt verenkierron kautta koko kehoon, mistä rajut oireet johtuivat. Hoitona jatkoin päivittäistä lumiukkorasvausta, ja vähitellen kutina helpotti. Reilun kahden viikon päästä se oli kokonaan poissa.

Iholla olevat läikät kestivät paljon pitempään. Vasta marraskuussa ne hävisivät lopullisesti.”

Kaikki muuttui silmänräpäyksessä

”Kutinahelvetin jälkeen olen ollut valtavan kiitollinen siitä, että olen taas terve. Olen tajunnut, että kaikki voi muuttua silmänräpäyksessä.

Olen myös tarkka, mitä iholleni laitan. Päivittäiseen käyttöön minulle riittävät hajusteeton deodorantti, shampoo ja perusvoide. Ainoastaan kahvilan vessassa pesen kädet joskus hajustetulla saippualla.

Olen myös oivaltanut, että tuotteen luonnollisuus ei ole sen turvallisuuden tae. Pihka on luonnontuote, mutta minulle se aiheutti monen viikon sairastelukierteen.”

X