Sepelvaltimotauti yllätti Ritvan: ”Olin ollut täysin terve ja yhtäkkiä olinkin sydänsairas”

Pallolaajennuksen jälkeen Ritva Monto, 68, hakeutui kuntoutukseen ja liittyi paikalliseen sydänyhdistykseen. ”On tärkeä saada tietoa mutta myös kuulla, että kyllä tästä selvitään.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Vertaistukitoiminta on hyvin antoisaa: voin auttaa ja tukea muita mutta saan myös itse paljon kohtaamisista ja keskusteluista”, Ritva Monto kertoo. © Jani Kautto

Pallolaajennuksen jälkeen Ritva Monto, 68, hakeutui kuntoutukseen ja liittyi paikalliseen sydänyhdistykseen. ”On tärkeä saada tietoa mutta myös kuulla, että kyllä tästä selvitään.”
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Sepelvaltimotauti löytyi joutsenolaiselta Ritva Montolta yllättäen. Hän kävi läpi pallolaajennuksen ja alkoi toipua. Lue Ritvan kokemuksia sepelvaltimotaudista.

Tuntemukset rinnassa veivät lääkäriin

Outo tunne rinnassa sai Ritvan varaamaan ajan työterveyslääkärille. Vastaanotolla otettiin laboratoriokokeita ja sydänfilmi.

Ritva oli jo ehtinyt lähteä lääkäriasemalta ja istahtaa kahvilaan, kun hänelle soitettiin ja pyydettiin takaisin. Sydänkäyrässä oli monttuja, joita siellä ei olisi pitänyt olla. Lääkäri passitti Ritvan saman tien päivystykseen.

Lue myös: Näin sepelvaltimotauti tunnistetaan ja hoidetaan

Sepelvaltimotauti oli täysi yllätys

”Varjoainekuvauksessa ilmeni, että yksi suoni oli 99-prosenttisesti tukossa. Infarkti oli siis ollut melkoisen lähellä. Minulle tehtiin pallolaajennus.

Seuraavana päivänä pääsin jo kotiin. Olin ollut täysin terve ja yhtäkkiä olinkin sydänsairas, diagnoosina sepelvaltimotauti.

Kun lepäilin kotisohvalla, mietin konkreettisia asioita, kuten kuka kantaa polttopuut ja tekee lumityöt. En saanut alussa nostaa maitotölkkiä painavampaa.

Mieheni oli kuollut nelisen vuotta aiemmin ja asuin yksin isossa omakotitalossa. Onneksi minulla on luottonaapureita, ja poikani asuu vain viiden kilometrin päässä. Apua kyllä järjestyi.

Sohvalla maatessa oli myös aikaa googlailla. Löysin Sydänliiton ja liityin saman tien paikalliseen sydänyhdistykseen.

”Kuntoutusta on osattava hakea itse”

Sairaalasta lähtiessä käteeni oli annettu kasa esitteitä, mutta siinä vaiheessa kyky vastaanottaa tietoa ei ole parhaimmillaan. Kun vähän tokenin, minulla oli kova halu saada lisää tietoa sepelvaltimotaudista ja päästä vertaisten pariin.

Sydänliiton ja keskussairaalan järjestämä Tulppa-kuntoutus oli kuitenkin päiväsaikaan, eikä se sopinut minulle. Olin tuolloin vielä työelämässä, osa-aikaeläkkeellä tosin.

Olin jo jäänyt kokonaan eläkkeelle, kun pääsin Kelan sydänkuntoutuskurssille Kiipulaan, vanhaan kotipitäjääni. Tuolloin pallolaajennuksesta oli kulunut jo kaksi vuotta. Parasta kurssilla oli lääkäriltä saatu fakta taudista ja lääkkeistä.

Keväällä 2019 pääsin Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n Voimaa vertaisuudesta -lomalle Imatran kylpylään. Tällaisesta mahdollisuudesta en olisi tiennyt ilman sydänyhdistyksen jäsenyyttä.

Kuntoutusta on osattava hakea itse. Soisin, että jokainen sairastunut pääsisi johonkin ryhmään. On tärkeä saada tietoa sairaudesta ja sen hoidosta, mutta myös kuulla, että kyllä tästä selvitään.

Vertaistukena muille sydänpotilaille

Itselleni on ollut ratkaisevaa se, että lähdin mukaan Joutsenon sydänyhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen kuntosaliryhmässä tutustuin aktiiveihin, ja kohta olin jo yhdistyksen hallituksen jäsen. Nyt olen toista vuotta sihteerinä. Olen käynyt myös vertaistukihenkilökoulutuksen.

Vertaistukijana olen päässyt mukaan lomaviikoille ja kursseille. Esimerkiksi tänä syksynä olin Sydänliiton järjestämällä Elämää sydänsairauden kanssa -kurssilla vertaistukijana. Tehtäväni on olla läsnä kuntoutujille. Pidän myös lyhyen puheenvuoron, jossa kerron oman tarinani.

Sydänyhdistyksemme myös päivystää säännöllisesti keskussairaalan sydänosastolla. Olemme siellä, jos joku potilas haluaa jutella.

Maailman tervein sydänsairas

Elämäntavat on syytä panna kuntoon, jos sairastaa sydänsairautta. Minä olen elänyt aina terveellisesti, mutta ymmärrän nyt liikunnan merkityksen entistä paremmin. Harrastan kuntosalin lisäksi joogaa ja sauvakävelyä, mutta tärkein kaikista on omalta pihalta saatu hyötyliikunta.

Kun olin pallolaajennuksen jälkeen työterveyslääkärin vastaanotolla, hän totesi, että nyt se on korjattu – anna mennä. Tämä lause on ollut ohjenuorani. Ajattelen aika vähän sydäntäni enkä pelkää, että jotakin pahaa tapahtuisi.

Minua kannustavat myös ystäväni sanat. Hän on kuvaillut minua maailman terveimmäksi sydänsairaaksi.”

Lue myös: Hoida sydämen terveyttä oikein – Näin asiantuntijat ohjaavat ja antavat 17 vinkkiä sydänterveyteen

Artikkelia on muokattu 26.11.2023

X