Tanja sai verenpaineensa kuriin: ”Verenpaineeni normalisoiminen vaati monta muutosta moneen elintapaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
”Kävin säännöllisesti uimassa, mutta liikunnalla ei ollut mitään vaikutusta paineisiin – muut elintapani olivat liian pahasti pielessä”, kertoo Tanja Mannelin.
”Kävin säännöllisesti uimassa, mutta liikunnalla ei ollut mitään vaikutusta paineisiin – muut elintapani olivat liian pahasti pielessä”, kertoo Tanja Mannelin. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Lääkärit patistavat vähentämään suolaa, pudottamaan painoa ja liikkumaan, mutta auttaako se? Ehdottomasti, vakuuttaa kampaamoyrittäjä Tanja Mannelin.

”Sain ensimmäisen verenpainelääkkeeni kolmekymppisenä. Päässä oli humissut jo jonkin aikaa, ja arvelin hartioideni olevan jumissa. Eräänä päivänä menin jalkahoitoon. Jalkahoitaja ihmetteli jalkoihini kertyneitä turvotuksia ja ehdotti, että käypä lääkärissä. Verenpaineeni alapaine oli melkein sata ja yläpaine 140–150 välillä. Sain heti yhdistelmälääkkeen, jossa oli nesteenpoistaja mukana.

Katselin asiakaskuntaani: kukaan yli 75-vuotias ei ollut ylipainoinen. Muutama asiakkaani oli saanut aivoinfarktin hoitamattoman verenpaineen takia. Ajatus alkoi huolestuttaa: en halunnut kuolla nuorena.”

Sydänsairas suku ja kuormittavat elintavat

”Olen sydänsairaasta suvusta, ja stressi ja epäsäännöllisyys kuuluvat yrittäjän arkeen. Kävin säännöllisesti uimassa, mutta liikunnalla ei ollut mitään vaikutusta paineisiin – muut elintapani olivat liian pahasti pielessä.

Olen 170 senttiä pitkä, ja isoimmillani painoin 125 kiloa. Söin hirveästi suolaa: sipsit ja majoneesisalaatit maistuivat, ja paketti suolakeksejä ja rasia italiansalaattia oli hetkessä tuhottu.

Muutos oli siis aloitettava ruokavaliosta. Aloin syödä kolmen tunnin välein, vaihdoin lautasen pienemmäksi ja kokosin ateriat niin, että lämmintä ruokaa oli nyrkin kokoinen annos ja loppu oli kasviksia. Päätin syödä leipää vain viikonloppuisin ja join pari litraa vettä päivässä.”

Paino putosi ja unen laatu parani

”Liikunnan aloitin kävelemällä rappusia. Olin kuvitellut, että uinti pitäisi minut kunnossa, mutta mitä vielä! Olin treenien jälkeen järkyttävän kipeä.

Kuntosaliharjoittelun aloittaminen tökki aivan hirveästi: kävin salilla puoliväkisin varmaan kaksi kuukautta. Olin aina inhonnut punttien nostelua, mutta tiesin, että se oli se laji, joka tukisi painonhallinnassa. Lopulta kävi niin, että salille olikin pakko päästä. Treeni toimi: olin ehkä edelleen salilla se ylipainoisin, mutta en huonokuntoisin.

Ensin muutos tuntui olossa. Paino putosi, unen laatu parani ja virkistyin. Turvotus katosi, ja ihokin alkoi näyttää kauniimmalta.

Selkä- ja polvikivut vähenivät niin paljon, että sain lopettaa joka-aamuisen särkylääkkeiden syömisen.”

”Verenpaineeni normalisoituminen vaati monta muutosta”

”Pian minua alkoi huimailla; verenpaineet olivat lähteneet laskuun. Lääkkeet sain jättää vuosi sitten. Mittailen paineita noin kerran kuussa, ja ne ovat luokkaa 130/75.

Minun verenpaineeni normalisoiminen vaati monta muutosta moneen elintapaan. Uskon, että suolan saanti vähentyi huimasti. Olen laihtunut 38 kiloa, ja vyötäröltä on lähtenyt 36 senttiä silkkaa rasvaa. Ylipainoa on vieläkin parikymmentä kiloa, mutta olen jo nyt ihan eri ihminen.

Saliharjoittelun myötä olen löytänyt uuden rakkauden: painonnoston. Se on minun juttuni, olen kerrankin hyvä jossain.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/20.

Lue myös: Miten verenpainesairaus periytyy? Vaaralliset elämäntavat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle – Suolan, alkoholin, tupakan ja ylipainon osuutta ei voi kaataa geenien niskaan

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X