Työpaikkakiusattu Jaana uupui ja irtisanoutui sairaanhoitajan työstään – Metsä auttoi toipumaan ja toi uuden ammatin: ”En enää suorita elämääni, vaan nautin siitä mitä teen”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jaana Korkiamäki-Villanen
Jaana Korkiamäki-Villanen käy metsässä vähintään joka toinen päivä. Pidempi paussi tekee olosta levottoman. © Harri Virta
Uupumus sai Jaana Korkiamäki-Villasen sanoutumaan irti 27 vuotta kestäneestä työsuhteesta. Hän ei hakeutunut uuteen työpaikkaan, vaan metsään.

Jaana Korkiamäki-Villanen, 61, nauttii nykyään elämästään. Muutama vuosi sitten hän kävi metsässä vain piipahtamassa. Nyt siellä hurahtaa kerralla neljä tuntia huomaamatta. Metsähetket näkyvät voinnissa. Enää Jaana ei uuvu.

Kiusaaminen työpaikalla johti uupumiseen

”Työskentelin yksityissektorilla sairaanhoitajana. En saanut tehdä työtäni siten kuin olisin halunnut. Aikaa asiakkaille oli aivan liian vähän, mutta kiirettä ja riittämättömyyden tunnetta sitäkin enemmän.

Jäin vuonna 2009 opintovapaalle, ja opiskelin luonto- ja eräoppaaksi. Minun oli kuitenkin pakko palata entiseen työhöni, sillä en työllistynyt luonto-oppaana.

Paluu töihin oli vikatikki. Minusta tuli työpaikkakiusattu, jota kohdeltiin kuin ilmaa.

Masennuin ja uuvuin.”

Irtisanoutuminen kutsumusammatista

”Työterveyslääkärini ehdotti minulle mielialalääkkeitä, joita en koskaan hakenut apteekista. Lopulta olimme molemmat samaa mieltä siitä, että mieleni hyvinvoinnin kannalta minun ei ollut hyvä jatkaa työssäni.

Olin ollut samassa työpaikassa 27 vuotta. Potilaiden auttaminen oli kutsumukseni, ja irtisanoutuminen neljä vuotta sitten oli todella kova paikka.

Olen syntyjäni kaupunkilainen, jolle metsä oli lähinnä lenkkeilypaikka. Nyt siitä tuli hoitajani. Metsähetket ja -retket saivat minut ymmärtämään, että elämässä on paljon tärkeämpiä asioita kuin työ ja raha.”

Näin hoidan itseäni

”Menin metsään yksin. Siellä jouduin kohtaamaan itseni, tunteeni ja ajatukseni. Ymmärsin, että irtisanoutuminen työpaikasta oli pelastukseni.

Töissä minulla oli jatkuvasti ahdistava ja kuristava olo. Metsässä hengitin vapaasti.

Ihmiset voivat olla pelottavia, mutta metsää en pelkää koskaan. Vieraassa metsässä turvaudun karttaan, kompassiin ja GPS:ään.

Metsä hoitaa ilman, että siellä tekee mitään erityistä. Riittää, että aistit ovat avoinna.

Nautin metsästä kaikilla aisteilla. Haistelen ja tunnustelen sammalta, kerään ja maistelen villiyrttejä, marjoja ja sieniä. Talvella lumoudun puhtaasta Suomen luonnosta ja seuraan eläinten jälkiä. Liikun silloin lumikengillä, kelkalla tai retkisuksilla.

Metsässä tunnen, kuinka sykkeeni laskee, elimistöni rauhoittuu ja voimani palautuvat.

Sen ansiosta palauduin työuupumuksesta nopeasti, noin vuodessa.

Minulla on metsämökki ja kota lähellä Poria. Ne ovat paikassa, jossa riittää avaruutta ja tilaa. Vaikka metsä on oma elementtini, en viihdy ihan umpipöheikössä. Ympäristön avaruus avartaa myös mieltä.”

Tässä ja nyt

”Halusin tietää lisää metsän terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ja kouluttauduin myös Green Care -ohjaajaksi. Tarjoan asiakasryhmilleni ohjattuja, tavoitteellisia metsäretkiä.

Tavoitteena voi olla vaikkapa rauhoittuminen, luontosuhteen löytäminen ja vahvistaminen tai yhteisöllisyys.

Jos ryhmäläiset haluavat, mittaan heiltä sykkeen ja verenpaineen ennen metsään menoa ja myöhemmin luontoharjoitteen jälkeen. Moni hämmästelee, miten lukemat laskevat.
Itse yllätyn siitä, miten monen ihmisen on vaikea olla metsässä hiljaa. Voi olla, että hiljaisuus pakottaa kuuntelemaan omaa itseä ja se pelottaa.

Osallistujat jakavat omat tuntoni: metsästä palaa aina paremmalla mielellä kuin millä sinne on lähtenyt.

Välillä teen sairaanhoitajan työkeikkoja. En kuitenkaan enää suorita elämääni, vaan nautin siitä mitä teen.

Nykypäivänä arki hoitoalalla on vieläkin rankempaa kuin viisi vuotta sitten. Metsäretki-resepti tekisi hoitajille ja muille uupumisvaarassa oleville ihmisille hyvää. Minä käyn metsässä lähes joka päivä.”

Luonto elvyttää

1. Green Care on luontolähtöistä toimintaa, jota sovelletaan esimerkiksi kuntoutuksessa. Hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta pohjautuu ekopsykologiaan, jossa ihminen nähdään osana muuta luontoa.

2. ”Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia esimerkiksi auttamalla löytämään omia voimavaroja”, Juha Rutanen Green Care Finland ry:stä sanoo.

3. Suomessa Green Care -palvelut on jaettu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaisiin, terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamiin LuontoHoiva-palveluihin sekä terveyttä edistäviin LuontoVoima-palveluihin.

X