Vaikea migreeni piinasi Riikkaa vuosia, kunnes apu löytyi: ”Nykyään elämäni on lähes migreenitöntä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Riikka Vilminko-Heikkinen on opetellut pitämään migreeninsä tasapainossa.
Riikka Vilminko-Heikkinen on opetellut pitämään migreeninsä tasapainossa. Kuva: Sara Pihlaja
Riikka Vilminko-Heikkinen kärsi vuosia vaikeasta migreenistä. Kuusi vuotta sitten hän löysi avaimet parempaan arkeen.

Migreeni alkoi häiritä Riikka Vilminko-Heikkisen arkea 25-vuotiaana, juuri, kun työura oli alkamassa. Kohtausten takia tapaamisia ystävien kanssa oli peruttava, ja vaikea migreeni aiheutti poissaoloja työpaikalta.

Ensimmäinen migreenikohtaus

”Sain ensimmäisen migreenikohtaukseni töissä toukokuussa 2007. Oloni oli ollut aamusta asti tavallista väsyneempi ja jotenkin outo. Iltapäivällä alkoi pahoinvointi. Työpaikan vessassa hoksasin, mistä on kyse, kun päänsärky alkoi orastaa.

Tunnistin oireet, koska olin teininä saanut jokusen kerran aurallisen migreenikohtauksen, joita ei satunnaisuutensa takia ollut kuitenkaan diagnosoitu virallisesti migreeniksi.

Suoriuduin töistä bussilla kotiin. Yön yli nukuttuani oloni oli taas normaali. Kävin työpäivän aikana kuitenkin lääkärissä. Sain mahdollista seuraavaa kertaa varten kipulääkereseptin. Lääkärin mukaan kohtaukseni kuulosti migreeniltä, mutta yhden kerran perusteella sitä ei vielä diagnosoitu.”

Vaikea migreeni – neurologilta estolääkeresepti

”Migreenikohtauksia alkoi ilmaantua kuukausittain. Loppuvuonna 2007 sain migreenidiagnoosin ja ensimmäiset täsmälääkkeet.

Päänsärkyä isompi ongelma oli voimakas pahoinvointi ja oksentaminen. Sen takia lääkkeet eivät pysyneet sisälläni, eikä kohtauksia saatu taltutettua. Tilannetta ei auttanut lääkkeiden vaihtaminen toisiksi.

Keväällä 2008 jouduin kotona tilanteeseen, että oloni oli niin huono, että pyysin miestäni viemään minut ensiapuun. Pimeä ja hiljainen huone kotona ja silmälaput eivät helpottaneet oloani, en pysynyt kunnolla pystyssä ja oksensin ottamani lääkkeet.

Oksensin ensiavun odotusaulassakin, ja ehkä siksi pääsin nopeasti hoitoon. Nesteytys ja tipan kautta annetut lääkkeet alkoivat vaikuttaa, ja oloni helpottui yön aikana. Ensiavun neurologi oli ensimmäinen, joka otti tilanteeni todesta. Hän ihmetteli, miten tilanteeni oli päästetty niin pahaksi.

Vaikea migreeni teki myös sen, että jouduin olemaan kohtauksen takia usein poissa töistä tai perumaan tapaamisia ystävien kanssa. Kun pääsin aamuyöllä pois sairaalasta, kädessäni oli ensimmäinen estolääkereseptini.”

Nämä toimivat Riikalla

Lääkkeiden käyttäminen ennakoivasti ja täsmällisesti.

Syöminen vähintään kolmen tunnin välein ja kaksi lämmintä ruokaa päivässä lautasmallin mukaan.

Kohtuullisuus ja äärimmäisyyksien välttäminen: viikonloppuna voi herkutella irtokarkeilla ja vaaleaa ­maalaisleipää voi syödä hyvällä omalla tunnolla kohtuudella vaikka päivittäin.

Oman kehon kuuntelu: haukottelu, tietynlainen niskajumi ja närästys ovat merkkejä lähestyvästä kohtauksesta.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen esimerkiksi joogaamalla.

Vaikea migreeni piinasi Riikkaa vuosia

Riikka pitää itsestään nykyään aiempaa parempaa huolta. Yksi osa sitä ovat viikottaiset joogatunnit. Kuva: Sara Pihlaja

Migreenikohtaukset liittyivät kuukautiskiertoon

”Matkustin pari viikkoa sairaalayön jälkeen mieheni kanssa Osloon, jossa koko kroppani lehahti täyteen nokkosihottumaa. Kävi ilmi, että olin allerginen saamalleni lääkkeelle, ja Suomeen palattuani lääkkeet vaihdettiin beetasalpaajiin. Ne auttoivat jonkin verran, mutta eivät ratkaisseet tilannetta.

Vähän myöhemmin sain myös pahoinvointia estävät lääkkeet, mutta ne ei eivät juuri helpottaneet oloani. Kohtauksia tuli edelleen viikoittain.

Huomasin, että osa migreenikohtauksistani liittyy kuukautiskiertooni. Toisinaan koko kuukautisten aika meni migreenissä.

Kävin eri lääkäreillä ja lääkkeitäni vaihdettiin tämän tästä. Tilanne tuntui lohduttomalta. Kukaan ei tuntunut tietävän, miten pitäisi toimia. Kesällä 2010 sain lähetteen neurologille, mutta käynti oli iso pettymys. Hän ehdotti beetasalpaajien vaihtamista epilepsialääkkeisiin perustelematta, mitä hyötyä siitä voisi olla. Kun en vastausten puuttumisen takia suostunut vaihdokseen, hoitosuhde katkesi.

Perhepiirini, ystävät ja työnantaja tukivat minua. Muistan, miten esimieheni tuli kerran luokseni ja kysyi, olisiko mitään, mitä työpaikka voisi tehdä oloni helpottamiseksi. Se lämmitti, vaikkei auttanut. Vaikka oloni on ollut välillä epätoivoinen, en ole antanut sairaudelle valtaa. Olen esimerkiksi tehnyt väitöskirjan töiden lomassa.”

Auttaisivatko nämä?

Kukaan ei tunne migreeniä niin kuin migreenipotilas itse. Näistä konsteista ei ole ainakaan haittaa.

Rauhoita mieli

Erilaiset rentoutustekniikat ovat tutkitusti toimiva tapa lievittää migreeniä. Meditaatio auttaa kohtauksen yli ja lievittää myös oireita. Pelkkä rentoutuminenkin saattaa auttaa.

Muista hengittää

Osaatko rauhallisen palleahengityksen, jota käytetään esimerkiksi joogassa? Hengitä rauhallisesti sisään samalla, kun lasket seitsemään. Laske sen jälkeen seitsemään samalla, kun pidätät hengitystä. Hengitä ulos, jälleen laskien seitsemään.

Kokeile kylmää…

Kokeile urheiluvammoihin käytettävää kylmägeeliä tai geelillä täytettyä kylmäpakkausta niskassa tai otsalla. Apuvälinekaupoissa myydään kylmägeelillä täytettyjä migreenipäähineitä, jotka samalla peittävät silmät ja takaavat täydellisen pimeyden.

… tai kuumaa

Joskus päänsärkyä helpottaa höyryävän kuuma kylpy tai suihku. Jos oireet lievittyvät lämpimässä, voit myös lämmittää saunan ja tehdä lauteilla niska-hartiaseudun syvävenyttelyn.

Nina Sarell

Juttu on ote 2/3 aiemmin Kotilääkärissä 2/2013 julkaistusta jutusta Kotikonstit migreeniin.

Kuva: Sara Pihlaja

Kuva: Sara Pihlaja

Käännekohta – itsestä huolehtiminen avainasiaksi

”Migreenistä kärsivä ystäväni oli käynyt yksityisellä neurologilla, jota hän suositteli. Sain Marja-Liisa Sumelahdelle vastaanottoajan alkuvuonna 2014. Annoin hänelle ensimmäiseksi paperille kirjoittamani selostuksen tilanteestani luettavaksi, listassa oli lueteltu esimerkiksi käyttämäni lääkkeet.

Lääkäri oli läsnä. Hän kyseli sairaudestani ja elämäntavoistani. Hän oli myös ensimmäinen, joka ei lisännyt tai vaihtanut lääkkeitäni, vaan ryhtyi karsimaan niitä.

Kun lähdin kotiin, mielessäni oli lääkärin neuvo: Minun on opeteltava pitämään itsestäni parempaa huolta ja opeteltava syömään lääkkeitäni oikein.”

Riikka osaa nykyään tunnistaa, mitkä asiat laukaisevat hänen migreeninsä ja välttää niitä. Rauhallinen liikunta puolestaan lisää hyvinvointia.

Riikka osaa nykyään tunnistaa, mitkä asiat laukaisevat hänen migreeninsä ja välttää niitä. Rauhallinen liikunta puolestaan lisää hyvinvointia. Kuva: Sara Pihlaja

Verensokerin lasku laukaisee migreenin

”Nykyään tunnistan, mitkä asiat laukaisevat migreenini. Ne eivät ole stressi, viini, suklaa tai juustot, vaan esimerkiksi liian pitkä ruokaväli, jolloin verensokerini laskee liian alas.

Olen oppinut syömään vähintään kolmen tunnin välein, ja kassissani kulkee nykyään aina mukana omena tai myslipatukka. Olen muuttanut ruokavaliotani muutenkin terveellisemmäksi: lisännyt kasviksia, alkanut noudattaa lautasmallia ja karkkihiirenä antanut itselleni luvan syödä karkkia vain viikonloppuisin. Kahvia sallin itselleni vain kupillisen aamulla ja illalla, sillä liika kofeiini herkistää minua migreenikohtauksille.

Toinen tärkeä asia on, että migreenilääkkeet ottaa ajoissa. Jos kohtaus etenee pahoinvointiin asti, ollaan pahasti myöhässä.”

”Jos yhtäkkiä närästää voimakkaasti, tiedän että migreeni nostaa päätään.”

Voiton puolella

”Neljän vuoden aikana kirjasin tarkasti lääkkeiden ottoajan ja kehitin parhaiten toimivan tunnin tarkan lääkekaavan.

Nykyään elämäni on lähes migreenitöntä. Tiedän kuitenkin, että jos minua yhtäkkiä närästää tai haukotuttaa voimakkaasti, migreenikohtaus yrittää nostaa päätään. Oikea aika ottaa lääke on silloin, eikä saa jäädä odottamaan muita oireita.

En ole koskaan hävennyt migreeniäni – migreeni ei tee kenestäkään heikkoa tai huonompaa. Tärkeä oppini on ollut, että migreenistä kärsivän on opittava tuntemaan oma sairautensa ja kehonsa viestit. On pysähdyttävä, eikä vain vauhdissa otettava lääkettä ja jatkettava, kuten ennenkin.”

Juttu on päivitetty versio aiemmin Kotilääkärissä 6/2018 julkaistusta artikkelista.

Lue myös: Tunne migreenin oireet – Näin neurologit vastaavat kysymyksiin migreenikohtauksesta

Lue myös: Sokeri on susi lampaan vaatteissa – Näin se huijaa aivojamme ja estää hyvän vireystilan syntymisen

X