Virtsankarkailu on piinannut Ullaa vuosia – Näin lirahteluun löytyi apua lantionpohjan lihasten treenistä ja laitehoidosta

Jaa artikkeli
Virtsankarkailu on aiheuttanut Ulla Loutesalmelle kiusallisia tilanteita. Nyt tilanne on kuitenkin paremmin hallinnassa kuin aiemmin. © Tommi Tuomi
Virtsankarkailu on aiheuttanut Ulla Loutesalmelle kiusallisia tilanteita. Nyt tilanne on kuitenkin paremmin hallinnassa kuin aiemmin. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Ulla Loutesalmen, 65, virtsankarkailun kimppuun on käyty lihastreenillä, leikkauksella, lääkityksellä ja uudella hoitomuodolla. Nyt Ulla on löytänyt lantionpohjan lihaksensa, ja vaiva on paremmin hallinnassa.

Virtsankarkailu alkoi toistakymmentä vuotta sitten. Ulla Loutesalmi muistaa vielä hyvin ensimmäiset kerrat.

”Olin kotiovella, ja kun en saanut ovea heti auki, iski pakottava pissahätä. Usein kävi niin, että kaikki meni housuun, vaikka olin töistä lähtiessä käynyt vessassa. Hissi oli toinen paikka, joka provosoi oiretta.”

Toki hän oli huomannut, että ulkoillessakin pissaa saattoi lirahdella housuun. Usein Ulla joutui kesken kävelylenkin kyykistymään puun juurelle.

”Olin aika hämmentynyt, koska minulla ei ollut ylipainoa ja elämäntavatkin olivat kohdillaan. Raskauksia ja synnytyksiä minulla on takana vain yksi. Ehkä vaihdevuodet ja vanheneminen ylipäätään laukaisivat vaivan.”

Virtsankarkailu on yleinen naisten vaiva

Ulla ei ole yksin vaivansa kanssa. Neljäsosa 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista kärsii virtsankarkailusta, 70-vuotiasta jopa puolet.

Virtsankarkailua on kolmenlaista: Pakkoinkontinenssissa hätä iskee yllättäen ja vessaan on päästävä heti. Ponnistusinkontinenssissa pissaa lirahtelee esimerkiksi aivastaessa tai hypähtäessä. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa esiintyy näitä molempia.

Ulla hakeutui lantionpohjan vaivoihin erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle.

”Minun oli helppo hakea vaivaan apua. Työskentelin lääkäriaseman vastaanotossa, ja työpaikallani oli monen alan ammattilaisia.”

Fysioterapeutti haastatteli, tutki ja testasi EMG-laitteella Ullan lantionpohjan lihasten aktiviteettia. Tulokset kertoivat, että lihasvoima oli heikko, ja että Ullan oli vaikea supistaa oikeita lihaksia. Hän sai ohjeet lantionpohjan lihasten kotiharjoitteluun.

”Fysioterapeutti sanoi, että kun liikkeet oppii, niitä voi tehdä vaikka bussissa tai kassajonossa seisten. Vaikka minulla olikin vaikeuksia tunnistaa lihaksia, tein liikkeitä alussa kuuliaisesti. Hiljalleen harjoitteiden tekeminen jäi.”

Lue myös: Ehkäise lirahtelua ja vahvista lantionpohjan lihaksia – Katso helpot jumppaohjeet!

Pakkokarkailu yltyi ja aiheutti kiusallisia tilanteita

Pakkokarkailuna alkanut vaiva paheni ja muuttui entistä enemmän sekamuotoiseksi. Ullan oli turvauduttava pikkuhousunsuojiin päivittäin.

”Suojat ovat onneksi kehittyneet paljon, mutta silti ne rajoittavat elämää. Kesäisin on tarkkaan mietittävä, millaisiin vaatteisiin voi pukeutua. Uimapuvun kanssa suojaa ei voi käyttää lainkaan.”

Virtsankarkailu aiheutti kiusallisia tilanteita. Kerran Ulla oli illanistujaisissa erään työkaverin luona, kun häneltä menivät pissat yskiessä housuun.

”Aloin itkeä häpeästä. Muut olivat hämmentyneitä mutta asiallisia. Jouduin tietysti lähtemään kotiin, enhän voinut jäädä sinne märissä vaatteissa.”

Tämän tapahtuman jälkeen Ulla hakeutui gynekologin vastaanotolle. Tutkimusten jälkeen lääkäri kirjoitti Ullalle lähetteen sairaalaan nauhaleikkaukseen eli niin sanottuun TVT-toimenpiteeseen, jolla voidaan hoitaa ponnistuskarkailua. Leikkauksessa tuetaan keinomateriaalilla virtsaputken alla olevaa tukirakennetta.

”Nauha viedään paikalleen asettimen avulla paikallispuudutuksessa. Toimenpide oli muuten ihan kivuton, mutta kun puudutuspiikki osui hermoon, meinasi taju mennä.”

Toimenpide ei lopettanut lirahtelua kokonaan. Vaiva kuitenkin helpotti huomattavasti kahdeksi, kolmeksi vuodeksi – kunnes äityi pahemmaksi kuin koskaan.

Pakottava pissahätä piinasi – lantionpohjan lihakset tarkasteluun

Viimeinen vuosi töissä ennen eläkkeelle jäämistä oli Ullalle tosi hankala.

”Oli korona-aika ja otin asiakkaita vastaan ovensuussa. Yhtäkkiä saattoi tulla pakottava pissahätä. Minun oli hälytettävä kollega tilalleni, että pääsen vessaan.”

Viime syksynä Ulla hakeutui uudestaan gynekologin vastaanotolle. Päätettiin aloittaa lääkitys. Lääkityksellä voidaan hoitaa pakkomuotoista inkontinenssia.

”Lääkäri varoitti, että jos kärsii korkeasta verenpaineesta, lääke saattaa lisätä sydämentykytyksiä. Niinhän minulle kävi. Minun oli pakko jättää lääkitys kesken.”

Pian tämän jälkeen työpaikan kahvitauolla eräs kollega kehui uutta laitehoitoa virtsankarkailuun. Ulla ajatteli, että ei menettäisi mitään, jos kokeilisi sitä.

Laite käyttää korkeatehoista sähkömagneettista energiaa, joka stimuloi syviä lantionpohjan lihaksia.

”Hoito oli oikein miellyttävää. Istuin hoitotuolilla vaatteet päällä ja luin lehteä. Tunsin vain lievää nipistelyä.”

Ulla kävi hoidossa kuusi kertaa. Hän kokee, että oppi hoidon avulla tunnistamaan paremmin lantionpohjan lihaksiaan, mikä on puolestaan motivoinut häntä aloittamaan uudestaan lihasten vahvistamisen.

”Teen lantionpohjatreeniä aamuisin. Jään herättyäni sänkyyn hetkeksi lukemaan ja samalla jumppaan. Lihakset ovat vahvistuneet. Voin vaikka lenkillä ollessa supistaa lihaksia ja estää karkailun.”

Tarvittaessa on tarjolla myös lisää hoitoja, kuten jokin toinen lääkitys, pistoshoidot tai uusi leikkaus.

Lue myös: Virtsa karkaa juostessa ja hyppiessä – Näin harjoitat lantionpohjan lihaksia ja suitsit ponnistusvirtsankarkailua

Virtsankarkailu voi olla isku naiseuteen

Eläkkeelle jääminen viime vuoden loppupuolella kevensi Ullan kuormaa. Nyt hän voi määritellä itse omat aikataulunsa. Myös stressi ja väsymys ovat helpottaneet.

”Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka virtsankarkailu vaivaa yhä ja käytän suojia, tilanne on paljon parempi kuin aiemmin.”

Korona-aikaan elämä keskittyy kotiin, mikä helpottaa vaivan kanssa elämistä. Ulla huomauttaa, että hän pystyy kyllä käymään vaikka kahden tunnin konsertissa, jos pääsee välillä vessaan.

Virtsankarkailuun liittyy paljon häpeää. Monelle se on isku naiseuteen. Ulla ei ole kokenut näin.

”Olen ollut vuosia ilman parisuhdetta ja muutenkin sillä saralla on ollut hiljaista. Olen henkisesti sinut asian kanssa. Vaikka minulla on tämä riesa, olen muuten terve.”

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 6/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X