Terveyttä edistävä ruoka

Terveyttä edistävä ruoka on kasvisvoittoista, luonnollista, lähellä kasvanutta ja tuoretta. Utopia itse poimituista porkkanoista ja metsän mustikoista ei kuitenkaan auta uuden ajan metsästäjä-keräilijää, joka kaartaa viiden ruuhkasta marketin parkkihalliin nälkäisenä ja väsyneenä. Heviosastolla odottavat moninaiset terveelliset pestävät, pilkottavat ja kuorittavat raaka-aineet, joista valmistuisi oiva ateria… No, ehkä huomiseksi.

Terveellinen trendi

Onko terveellisen syömisen alttarille tosiaan pakko uhrata koko valveillaoloaika?

Foodismin ikeen alle uupuneen kuluttajan huokaus on kuultu jo aikoja sitten. Kuluttaja voi poimia luonnollisen, kasvisvoittoisen ja kuitupitoisen päivällisensä vaikka suoraan einestiskistä.

Elintarviketeollisuus seuraa ruokavaliovirtauksia kuin varjo, ja sinne, missä on kysyntää, pyritään luomaan tarjontaa. Tämän hetken trendi on ilahduttava.

Markkinoille putkahtelee yhä enemmän tiukasti tutkimuksiin perustuvia terveellisiä tuotteita: vähemmän suolaa, enemmän kasviksia, parempaa rasvaa ja runsaammin kuitua.

Suomalaista superkauraa

125-vuotisjuhlavuottaan viettävä Fazer luottaa tuotekehittelyssään tuttuihin peruskiviin: makuelämyksiin ja terveellisyyteen.

Viime aikoina Fazer on uudistanut leipähyllyä terveelliseen suuntaan muun muassa juuresleivällä, jossa osa vehnäjauhoista on korvattu porkkanalla, palsternakalla tai punajuurella.

KTT Heli Arantola Fazer Groupilta kertoo, että Fazerin tuotekehitystiimit seuraavat paitsi kuluttajien arkea, myös raaka-aineiden kehitystä ja tutkimuksia.

Fazerilla on myös oma tutkimustiimi, joka tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Suomessa ja ulkomailla – terveysvaikutteita tutkitaan jopa kliinisin kokein.

Yksi Fazerin johtotähdistä on suomalainen superruoka kaura. Kauratuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. EU on hyväksynyt neljä kauraan sovellettavaa terveysväittämää, jotka liittyvät sydämen terveyteen, kolesterolin hallintaan, veren sokeriarvoihin ja ruoansulatusjärjestelmän terveyteen.

”Vuonna 2015 Fazer hankki lisenssin VTT:n Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanssa kehittämään ja patentoimaan keksintöön. Sen avulla voidaan erottaa kaurasta terveelliset ja arvokkaat ainesosat, kuten beetaglukaani, kauraproteiini ja kauraöljy. Uutta ravinteikasta kauraa voidaan käyttää sydänystävällisissä välipalapatukoissa, meijerituotteissa, leivissä ja ravintolisissä. Kauran proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista ja verrattavissa vaikkapa trendikkäisiin palkokasveihin”, Arantola kertoo.

Parempaa suolaa

Valion tuotekehitysosasto on ilahduttanut terveystietoista kuluttajaa muun muassa vähemmän sokeria sisältävillä jogurteilla ja rahkoilla sekä probioottituotteilla.

Kevään korvalla Valiolta kajahtaa todellinen jymyinnovaatio. ValSa-nimen saanut maitosuola on terveellinen vaihtoehto suolalle.

Maitosuola koostuu maidon luonnollisista mineraaleista, kuten kaliumista, jodista ja magnesiumista, jotka ovat peräisin lehmien syömästä nurmesta ja rehusta. Natriumia maitosuolassa on lähes 80 prosenttia vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa.

Kun maidosta valmistetaan juustoa, valmistuksen oheistuotteena syntyy heraa. Tämä heraosa koostuu heraproteiinista sekä maitosuolasta. Hyvälaatuinen maidon heraproteiini on osattu hyödyntää jo pitkään, mutta nyt myös maidon luontaisille mineraaleille on löytynyt käyttöä.

”Uutuustuotteina lanseeraamme toukokuussa Polar-juuston ja Oivariinin, joissa on molemmissa 50 prosenttia vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa tuotteissa. Näin suurella vähennyksellä on jo merkitystä, ja nyt se voidaan tehdä ruuan mausta tinkimättä. Maitosuolaa voi hyödyntää myös muissa terveellisemmissä, sydänystävällisemmissä elintarvikkeissa. Innovaatiomme on uutta koko maailmassa”, kategoriapäällikkö Teea Björklund iloitsee.

Sydänystävällistä sikaa

Rasvaa tiukkuva possunkyljys on ruokasyntien klassikkoainesta, mutta elintarviketeollisuuden innovaatiot ovat tehneet siitäkin sallittua herkkua.

Suomalaisilla sikatiloilla kasvatetaan Rypsiporsas-nimistä possukummajaista, maailman tiettävästi ensimmäistä sydänystävällisempää sikaa.

Sianlihan rasvan laatu muutetaan ravitsemussuositusten mukaiseksi syöttämällä porsaille rypsipitoista rehua.

Kun tavallisessa porsaanlihassa on keskimäärin 38 prosenttia kovaa rasvaa, rypsiporsaassa sitä on enintään kolmannes, ja omega 3 -rasvahappojen määrä on rypsiporsaassa noin nelinkertainen.

Suomalainen syö vuodessa noin 35 kiloa sianlihaa, joten lihan parempi rasvan laatu ei ole aivan pikkuseikka.

Rypsiporsas olikin yhtenä perusteluna, kun HKScan Finland sai vuonna 2012 THL:n Kansanterveyspalkinnon merkittävästä terveyttä edistävästä toiminnasta.

Kotilääkäri 4/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti