Tiedätkö, mitä kaikkea syke kertoo terveydestäsi? Näin kardiologi vastaa 10 kysymykseen

Jokaisella on oma tyypillinen sydämen sykkeensä levossa ja rasituksessa. Omasta sykkeestä tarvitsee huolestua yleensä vasta silloin, jos siihen liittyy arkea haittaavia oireita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mitä syke kertoo terveydestä?

Jokaisella on oma tyypillinen sydämen sykkeensä levossa ja rasituksessa. Omasta sykkeestä tarvitsee huolestua yleensä vasta silloin, jos siihen liittyy arkea haittaavia oireita.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

1. Mitä syke kertoo terveydestä?

Sydän sykkii normaalisti ihmisen aktiivisuuden mukaan: levossa sydän lyö hitaasti, liikkuessa syke tihenee, jotta lihakset saavat riittävästi happea. Sykettä voivat nostaa myös esimerkiksi stressi, kahvi, tupakointi tai alkoholi.

Ihmisen normaali pulssi on hyvin yksilöllinen, mutta tyypillisesti leposyke vaihtelee 40−90 välillä. Jotkin sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat pulssiin, esimerkiksi osa sydänlääkkeistä hidastaa sykettä. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat sykkeeseen: toisilla ihmisillä vain on matalampi leposyke kuin toisilla.

2. Merkitseekö matala syke hyvää fyysistä kuntoa?

On totta, että ammattiurheilijoilla ja monta kertaa viikossa useita tunteja kestävyysurheilua harjoittelevilla leposyke on yleensä muita matalampi. Tämä perustuu siihen, että hyväkuntoinen sydän pystyy työntämään yhdellä supistuksella suuremman määrän verta eteenpäin runsaan fyysisen harjoittelun seurauksena kuin ”tavallinen” sydän.

Kovin pitkälle meneviä päätelmiä leposykkeestä ei kannata tehdä, sillä sekä se että maksimisyke ovat toisaalta perinnöllisiä, toisaalta henkilökohtaisia.

3. Miten leposyke mitataan?

Monet mittaavat sykettä nykyään esimerkiksi ranteessa pidettävän aktiivisuusmittarin avulla. Tällöin sykettä on helppo seurata niin levossa kuin liikkuessa. Mittarien mittaamat sykearvot ovat yleensä sangen luotettavia.

Leposykkeen voi mitata myös ranteesta ilman apuvälineitä. Todenmukaisimman tuloksen saa, kun ennen sykkeen mittaamista on makuulla noin 15 minuuttia ja hengittää rauhallisesti. Tämän jälkeen toisen käden etu- tai keskisormi asetetaan toisen käden ranteen sisäpuolella peukalon alapuolelle niin, että syke on helppo tuntea.

Yksinkertaisinta on laskea syke minuutin ajalta. Halutessaan sykkeen voi laskea esimerkiksi 15 sekunnin ajalta ja kertoa neljällä tai puolen minuutin ajalta ja kertoa kahdella.

Parhaimman tuloksen mittaamiselle saa, kun leposykkeen mittaa heti aamulla ennen sängystä nousemista.

Lue myös: Miten pulssi mitataan? Tunnustele sykettä ja tunnista sydämen poikkeava rytmi

4. Mistä korkea syke voi johtua?

Korkea leposyke voi olla merkki esimerkiksi stressistä, elimistön liian vähäisestä palautumisesta tai tulehdustilasta. Se voi kertoa myös jostakin sairaudesta, kuten kilpirauhasen liikatoiminnasta tai sydämen vajaatoiminnasta.

Lue myös: Kertooko koholla oleva leposyke sairaudesta?

5. Mikä on maksimisyke?

Maksimisyke tarkoittaa sydämen suurinta mahdollista lyöntitiheyttä tilanteessa, jolloin syke ei enää nouse vaikka rasitus lisääntyisi. Ihminen käy tavallisessa elämässä harvoin lähellä maksimisykettä. Lähimmäksi sitä voi päästä esimerkiksi vapaalla hiihtotyylillä hiihtäessä tai juostessa.

Tarkan maksimisykkeen laskemiselle on monia eri laskutapoja. Yksinkertaisin kaava on vähentää luvusta 220 oma ikä. Tarvittaessa maksimisykkeen voi selvittää valvotusti tehtävällä rasituskokeella.

Maksimisykkeen tietäminen helpottaa kunnon kohottamista. Sen avulla voi laskea esimerkiksi, milloin liikunta parantaa suorituskykyä ja milloin se on palauttavaa.

6. Milloin hitaasti lyövästä sydämestä pitää huolestua?

Tarkkaa rajaa sydämen hidaslyöntisyydelle ei ole määritelty, ja hyväkuntoisella leposyke voi olla jopa 30−40 aiheuttamatta oireita. Syytä huoleen on silloin, jos matalaan sykkeeseen liittyy muita oireita, kuten huimauskohtauksia tai tajunnanmenetyksiä. Silloin on syytä hakeutua lääkäriin.

Hidaslyöntisyys voi johtua esimerkiksi sydän- tai verenpainelääkkeistä, sydämen sähköratojen johtumishäiriöistä tai sydämen oman ”tahdistimen” eli sinussolmukkeen heikentyneestä toiminnasta.

Hoitovirheestä sydäninfarkti

Syke kertoo monta asiaa. Korkea leposyke voi olla merkki esimerkiksi stressistä, elimistön liian vähäisestä palautumisesta tai tulehdustilasta. . © Jussi Jääskeläinen

7. Milloin tarvitaan tahdistinta?

Yleisin syy sydämen tahdistimen asentamiseen on niin sanottu sairaan sinuksen oireyhtymä eli sydämen sinussolmukkeen heikko toiminta. Tahdistin huolehtii tällöin, että leposyke on tarpeeksi korkea ja nostaa tarvittaessa sykettä rasituksessa. Sairaan sinuksen oireyhtymä kehittyy yleensä hiljalleen.

Toinen syy tahdistimen asennukselle on sydämen sähköratojen johtumishäiriöt. Tällöin sydämen eteisten ja kammioiden välinen yhteys ei toimi normaalisti. Tällainen tilanne voi syntyä nopeasti, ja sen ensimmäinen oire voi olla esimerkiksi tajunnanmenetys.

Tahdistinpotilaat ovat tyypillisesti iäkkäitä, keski-ikäinen tarvitsee tahdistinta harvoin.

8. Koska sydämen muljahtelusta pitää huolestua?

Useimmat sydämen muljahtelut ja tykytykset ovat harmittomia. Jos ne kuitenkin häiritsevät arkea tai niihin liittyy muita oireita, esimerkiksi väsymystä tai tajunnan tason häiriöitä, on syytä hakeutua lääkäriin.

Jos sydän lyö usein epätavallisen tiheään tai epäsäännöllisesti, kyseessä voi olla eteisvärinä eli eteisflimmeri. Se on yleinen sydämen rytmihäiriö etenkin iäkkäillä ihmisillä, ja se tuntuu esimerkiksi tavallista voimakkaampana väsymyksenä tai epäsäännöllisenä sydämen sykkeenä.

Eteisvärinässä sydämen eteisten toiminta on sekaisin. Eteiset eivät siksi supistu ja työnnä verta normaalisti kammioihin.

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja läppäviat. Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on kuitenkin ikä. On arvioitu, että yli 80-vuotiasta noin 10 prosenttia kärsii eteisvärinästä.

Lue myös: Mitä sydämen eteisvärinä tarkoittaa?

9. Koska eteisvärinä tarvitsee lääkityksen?

Jos potilaalla todetaan eteisvärinä, miettii sisätautilääkäri tai kardiologi, tarvitaanko verenohennuslääkettä. Lääkityksen tarpeen sanelee eteisvärinäkuorma eli se, miten paljon eteisvärinää esiintyy, sekä ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Lääkäri voi myös määrätä rytmihäiriölääkkeen tai harkita eteisvärinän katetriablaatiota, jonka tarkoitus on vähentää eteisvärinätaipumusta.

Verenohennuslääkettä ei aloiteta automaattisesti, koska se lisää verenvuotoriskiä.

10. Miten katetriablaatio tehdään?

Eteisvärinän katetriablaatiossa keuhkolaskimot eli hapettunutta verta keuhkoista tuovat verisuonet eristetään muusta eteiskudoksesta joko jäädyttämällä tai polttamalla. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja turvallisuussyistä potilasta ei nukuteta, vaan hänelle annetaan rauhoittavaa lääkettä. Toimenpide voi parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Lue myös: Oudot rytmihäiriökohtaukset rajoittivat Helenan elämää – Lopulta ablaatio toi avun: ”Sairastuminen opetti, että elämä voi muuttua hetkessä”

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, kardiologi Kristian Paavonen, Terveystalosta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi ja hus.fi

X