Tiesitkö: hengittämällä voi taltuttaa kipua

Jaa kaverilleTilaa Seura
© 123RF
Vaikka tietoisesti syventää sisäänhengitystä, se ei välttämättä rauhoita, sanoo hengityksen vaikutuksiin perehtynyt psykologi Minna Martin.

Hengitys vaikuttaa elimistöön.

Totta. Hengityksen tarkoitus on hapen sisäänotto ja hiilidioksidin poistaminen elimistöstä. Tämä vaikuttaa happo-emästasapainoon ja vaikutus ulottuu solutasolle asti. Hengittäminen vaikuttaa myös äänenkäyttöön.

Jos hengityslihakset ovat jännittyneet, hengitys ei pääse virtaamaan rennosti. Hengitämällä vaikutat suoraan myös veren, lymfanesteen ja aivonesteen virtaukseen ja sitä kautta sisäelinten toimintaan. Hengityksen pumppaavalla liikkeellä on yhteys suoliston terveyteen. Lisäksi hengitys vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinten toimintaan, ihmisen asentoon, ryhtiin ja voimankäyttöön.

 

Hengitys voi auttaa kipuun.

Totta. Hengityksen avulla voi vaimentaa tai voimistaa erilaisia tuntemuksia ja tunteita. Jos kykenee kivusta huolimatta hengittelemään, se usein vähentää kivun voimakkuuden aistimista. Tätä on hyödynnetty synnytyksissä ja vaikkapa hammaslääkärin tai gynekologin vastaanotolla. Jos kipu tulee aivan yllättäen, hengitys voi salpautua ja seuraa hyperventilaatiota, mikä usein pahentaa kipukokemusta.

 

Syvään hengittäminen rauhoittaa.

Tarua. Syvä sisäänhengitys pikemminkin aktivoi elimistöä. Rauhoittumiseen auttaa paremmin ajatus hellittämisestä ja rauhallinen uloshengitys, jonka jälkeen voi itsestään syntyä lepotauko. Kun uloshengityksen esteet poistuvat, sisäänhengityskin syvenee itsestään, yrittämättä.

Lue myös:

Meditaatio on lumelääkettä tehokkaampi kivunlievittäjä

X