Tiinan heikko kunto ei johtunutkaan ylipainosta – Hengästymisen syyksi paljastuikin astma
Tiina Sandberg luuli pitkään, että hänen heikko kuntonsa johtui ylipainosta tai jopa sydänsairaudesta. Hänelle ei tullut mieleenkään, että vika saattaisi olla keuhkoissa.
Tiina Sandberg kertoo, että hänen kuntonsa heikkeneminen alkoi vähitellen toisen raskauden jälkeen kuusi vuotta sitten. Olotila tuli niin hitaasti, että hän ehti tottua siihen.
Vielä vuosi sitten helsinkiläinen Tiina Sandberg, 44, oli tottunut puuskuttamaan joka päivä työmatkalla. Pasilan asemalla junaa vaihtaessa ja rappusia noustessa hänestä tuntui, että henki loppuu. Silloin hän vielä luuli, että heikko olo johtui ylipainosta.
Rintakehää puristi – pelko sydänsairaudesta
”Viime keväänä minusta alkoi tuntua, että taju lähtee rappusia noustessa kokonaan. Ylhäällä minua pyörrytti, rintakehää puristi, ja jouduin ottamaan kaiteesta kiinni. Pelästyin, että minulla oli suhteellisen nuoresta iästäni huolimatta jokin sydänsairaus.
Silloin ymmärsin, että minun oli pakko hakeutua lääkäriin. Arastelin kuitenkin menoa, sillä minulla on ylipainoa, ja pelkäsin, ettei vaivojani otettaisi todesta.”
Keuhkoissa pitkään jatkunut tulehdusreaktio
”Minulla oli tuuria, sillä pääsin terveyskeskukseen omalääkärilleni, joka kuunteli minua tarkasti ja sanoi heti, että vaivojeni syy täytyy selvittää.
Hän totesi kuitenkin, että todennäköisesti kyseessä ei ole sydänperäinen vaiva, vaan oireiden syy on luultavasti keuhkoissa. Se ei ollut tullut minulle edes mieleen ja tyrmäsin ajatuksen heti.
Lääkäri määräsi minut hengitysvoimaa mittaavaan kokeeseen. Siinä keuhkojen tilavuutta mitattiin normaalitilassa ja avaavan lääkkeen jälkeen. Tulos ei parantunut avaavan lääkkeen jälkeen mitenkään, mikä viittasi siihen, ettei minulla ole astmaa.
Lääkärini ei kuitenkaan ollut vielä vakuuttunut. Hän otti yhteyttä keuhkosairauksien erikoislääkäriin, joka kertoi, että kyseessä saattaisi olla epätyypillinen astma. Se tarkoitti, että keuhkoissani saattoi olla pitkään jatkunut tulehdusreaktio, minkä takia en ollut reagoinut avaavaan lääkkeeseen.
Lääkärini määräsi minulle kuukauden annoksen hoitavaa kortisonia isolla annoksella tulehduksen hoitamiseksi.
Olin hieman epäluuloinen lääkityksen suhteen, mutta koska oloni oli huono, olin valmis kokeilemaan kaikkea.”
Astmalääkkeet osaksi arkea
”Aloitin lääkityksen. Viikko sen jälkeen olin taas Pasilan asemalla, sillä kertaa metsästämässä Pokémonia. Juoksin portaat alas ja ylös hyvin nopeasti. Vasta ylhäällä tajusin, etten ollut ollenkaan hengästynyt. Rappujen kiipeäminen ei tuntunut missään. Silloin oivalsin itse, että diagnoosi oli luultavasti oikea.
Kuukauden lääkekuurin aikana aloin huomata lääkkeen vaikutuksen muutenkin. Pystyin kiristämään vauhtia kävellessä, ja ylämäkien nousut pyöräillessä tuntuivat paljon helpommilta.
Oloni oli vähän ristiriitainen. Toisaalta olin valtavan onnellinen hyvästä olostani, ja toisaalta minun piti sopeutua ajatukseen, että olin yhtäkkiä vakavasti sairas enkä paranisi koskaan.
Minun piti henkisesti sulatella asiaa, että joudun käyttämään astmalääkkeitä loppuelämäni.”
”Kaikkea ei saa laittaa ylipainon piikkiin”
”Otan edelleen hoitavaa kortisonia kaksi kertaa päivässä. Hampaiden pesun ohessa sen ottamiseen kuluu vain pari minuuttia aamulla ja illalla.
Puolessa vuodessa oloni on kohentunut huomattavasti. Migreenini on kadonnut kokonaan. Ennen sain kohtauksia pari kertaa viikossa.
Aloitin myös uintiharrastuksen, ja pystyn uimaan pari kilometriä tunnissa. Tavoitteenani on opetella vielä kroolin uintitekniikka, jotta pystyn uimaan vieläkin nopeammin. Ennen hoidon aloittamista kunto ei noussut, vaikka olisin treenannut miten paljon tahansa.
Minun täytyy kuitenkin entistä tarkemmin kuunnella itseäni. Tavallinen nuhakuume voi laskea suorituskykyäni valtavasti. Silloin on tärkeää levätä kunnolla ja pysyä poissa liikuntaharrastuksista.
Olen oivaltanut, että kaikkea ei saa laittaa ylipainon piikkiin. Hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa, eikä arastella lääkärin suhtautumista.”
Epätyypillinen astma
1. Aikuisena alkavalla astmalla on monta eri alatyyppiä, joihin liittyy erilaisia oireita. Yhtä tiettyä epätyypilliseksi määriteltyä astmaa ei ole, vaan potilaalla saattaa olla sairaudessaan epätyypillisiä piirteitä.
2. Epätyypillisestä piirteestä puhutaan esimerkiksi silloin, kun potilas ei heti alussa reagoi avaavaan lääkkeeseen. Kortikosteroidihoidon avulla keuhkoissa oleva tulehdus voidaan rauhoittaa, minkä jälkeen myös reagointi avaavaan lääkkeeseen yleensä paranee.
3. ”Hengenahdistus on tyypillinen astmaoire, jonka takia on aina syytä lähteä nopeasti lääkäriin. Toinen tavallinen oire on pitkään jatkunut yskä”, kertoo keuhkosairausopin professori Hannu Kankaanranta.