Totta vai tarua: Jos epäilee sienimyrkytystä, onko syytä soittaa hätänumeroon?

Jos epäilee sienimyrkytystä, täytyy soittaa hätänumeroon

Tarua. Vakavat sienimyrkytykset kehittyvät yleensä kohtalaisen hitaasti. Sen takia sienimyrkytystä epäilevän kannattaa soittaa valtakunnalliseen Myrkytystietokeskukseen. Siellä terveydenhuollon ammattilaiset neuvovat, miten pitää toimia.

Heidän työtään helpottaa huomattavasti, jos ennen soittoa tekee tarkan arvion, mitä on syönyt ja minkä verran. Tiedon avulla ammattilaiset osaavat valita oikeanlaisen hoidon.

Kaikki myrkylliset sienet ovat hengenvaarallisia

Tarua. Suomessa on noin 50 myrkyllistä sienilajia, joista suurin osa aiheuttaa syötynä ikäviä vaivoja, kuten suolisto-oireita, oksentelua, hallusinaatioita tai huonovointisuutta.

Hengenvaarallisesti myrkyllisiä lajeja on vain viisi: valkokärpässieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja korvasieni. Niidenkin aiheuttamat vakavat myrkytykset liittyvät sienten syömiseen, ei pelkkään maistamiseen.

Myrkytykset sattuvat usein kokeneille sienestäjille

Totta. Myrkytyksiä sattuu ylipäänsä harvoin. Mutta kun niitä tapahtuu, kyseessä on melko usein kokenut sienestäjä, joka liikkuu itselleen vieraalla alueella.

Jos esimerkiksi sade on huuhtonut punaisesta kärpässienestä täplät pois, eteläeurooppalainen sienestäjä saattaa luulla sitä keisarikärpässieneksi, joka on herkullinen ruokasieni. Samalla tavalla suomalaiselle sienestäjälle saattaa tulla erehdyksiä kotimassa ja ulkomailla, jos hän liikkuu itselleen vierailla alueilla.

Lue myös: Kuinka myrkyllinen kielo on? Entä mikä terveysriski piilee raparperissa? Näin vastaa Myrkytystietokeskuksen asiantuntija

Lue myös: Reportaasi: Lääkäri Tapio Kekki hurahti erikoisiin sieniin – Sienitutkimusta harrastavan sienivelhon kellariin päätyy jopa 600 uutta näytettä vuodessa

Tapio Kekin ottama kuva kauno­jänönkorvasta – sienen nimeä ei tarvinne selittää. Jänönkorvat ovat Kekin lempisieniä. © Kaisa Sirén