Tuhkarokko voi tarttua, vaikkei edes tapaisi sairastunutta – tautipisarat jäävät hengitysilmaan jopa kahdeksi tunniksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
tuhkarokko
© ISTOCKPHOTO
Tuhkarokko jyllää taas Euroopassa. Siksi myös ne suomalaiset ovat vaarassa sairastua, joilla ei ole rokotusta tai sairastumishistoriaa. Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti.

1. Miksi menneen ajan taudiksi luultu tuhkarokko riehuu Euroopassa?

Rokotuskattavuus on varsinkin Keski-Euroopassa ollut varsin huono jo vuosia. Vaikka rokotuskattavuutta on saatu koko Euroopan tasolla nostettua, on monissa maissa silti jäänyt paljon ihmisiä rokottamatta.

Tämänhetkisen epidemian yhtenä alkulähteenä pidetään erityisesti Romanian pitkään jatkunutta huonoa tilannetta, joka on sittemmin levinnyt muualle Eurooppaan. Kreikan tuhkarokkoepidemia on levinnyt erityisesti Kreikan romaniväestön keskuudessa.

Italiassa ja Ranskassa on puolestaan ollut pitkään rokotusvastaisuutta, ja siksi siellä on kärsitty tuhkarokkoepidemioista.

2. Mitä tarkoittaa laumasuoja?

Laumasuoja tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että lauma suojelee yksilöitä. Kun suurimmalla osalla on suoja tautia vastaan, eivät suojattomatkaan sairastu.

Tuhkarokon laumasuojaan vaaditaan, että 95 prosenttia väestöstä on joko sairastanut taudin tai saanut rokotteen sitä vastaan.

3. Millainen on Suomen laumasuoja tuhkarokkoa vastaan?

Suomessa tilanne on edelleen todella hyvä. Meillähän on poikkeuksellisen kattava neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelma, joiden puitteissa liki kaikki lapset rokotetaan. Meillä ei ole laajoja alueita, joilla olisi paljon tuhkarokolle alttiita ihmisiä.

Toki meillä on pienempiä alueita, joilla lasten rokotussuojakattavuus on alle 95 prosenttia, joten pienemmät paikalliset epidemiat ovat mahdollisia.

Näitä alueita on erityisesti Pohjanmaalla, jossa pikkulapsiperheiden rokotusvastaisuus liittyy tietynlaiseen luomuajatteluun ja rokotusten sivuvaikutusten pelkoon.

Tänä vuonna Suomessa on tilastoitu seitsemän tuhkarokkotapausta. Taustana näissä oli se, että kolme ihmistä toi taudin ulkomailta, ja loput sairastuneet olivat perhepiiristä. Tuhkarokko ei siis levinnyt laajemmalle, mikä sekin kertoo hyvästä suojasta.

4. Jos on lähdössä ulkomaille, kannattaako tarkistaa oma rokotussuoja tai sairastamishistoria?

Ilman muuta näin kannattaa tehdä, on sitten menossa Eurooppaan tai kauemmaksi. Aasiassa, Oseaniassa, Afrikassa sekä Lähi- ja Kaukoidässä esiintyy toistuvia tuhkarokkoepidemioita.

Kuka tahansa, joka ei ole sairastetun tuhkarokon tai rokotteiden antamassa suojassa, voi sairastua.

Rokotukset on merkitty rokotuskortteihin. Jos rokotuskortti on kadonnut, voi vanhoja rokotustietoja tiedustella kunnasta, jossa on ollut rokotusten antoaikaan.

5. Onko varmuuden vuoksi otetusta MPR-rokotteesta haittaa?

Jos on syytä epäillä, ettei ole sairastanut tuhkarokkoa tai että ei ole saanut kahta MPR-rokoteannosta (tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote) kannattaa rokotus ottaa. Mitään haittaa ylimääräisestä annoksesta ei ole.

Kaikille MPR-rokotusta ei voida kuitenkaan antaa, sillä tietyt sairaudet tai lääkitykset, kuten biologiset lääkkeet, voivat estää rokottamisen. Rokotetta ei voi myöskään antaa, jos on aiemmin saanut rokotuksesta vakavan allergisen reaktion.

6. Miten helposti tuhkarokko tarttuu?

Tuhkarokko on yksi herkimmin tarttuvista taudeista, eikä sitä voi ehkäistä vaikkapa hyvällä käsihygienialla. Tartunnan saanut levittää virusta jo neljä päivää ennen ihottumaa ja neljä päivää ihottuman ilmestymisen jälkeen.

Sairastunut erittää todella paljon virusta hengitysteissään ja levittää niitä yskiessään tai aivastaessaan. Pienet tautipisarat jäävät hengitysilmaan jopa kahdeksi tunniksi, vaikka sairastunut olisi jo poistunut tilasta. Lisäksi virus tarttuu kosketuksesta ja säilyy pinnoilla jopa tunteja. Saadakseen tartunnan ei siis tarvitse olla edes kontaktissa tartuttavan henkilön kanssa.

7. Millainen tauti onkaan kyseessä?

Tuhkarokko voi olla raju tauti jo pelkästään korkean kuumeen takia. Se alkaa tavallisilla hengitystieoireilla, ja sitten nousee kuume. Silmät ovat usein valonarat.

Ihottuma alkaa ensioireista noin 3–5 vuorokauden kuluttua, ja vasta ihottuman alkaessa osataan yleensä epäillä tuhkarokkoa. Ihottuma kestää yleensä runsaan viikon.

Tuhkarokko aiheuttaa koko kehon yleisinfektion ja heikentää puolustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen. Jälkitauteja esiintyy etenkin alle viisivuotiailla lapsilla, yli 20-vuotiailla ja henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys.

Yleisimpiä tuhkarokon jälkitauteja ovat korvatulehdus, ripuli, keuhkokuume tai hengitysteiden bakteeri-infektio. Tuhkarokkoon liittyvä aivotulehdus on harvinainen komplikaatio.

Kuolemaan tuhkarokko johtaa 1–3 tapauksessa tuhatta sairastunutta kohden.

8. Milloin Suomessa alettiin rokottaa tuhkarokkoa vastaan?

Rokotukset aloitettiin vuonna 1975, jolloin rokotettiin yksivuotiaat lapset. Tällöin käytössä oli vain yksi rokote. Vuonna 1982 alettiin rokottaa MPR-rokotteella 14–18-kuukauden ikäisiä pikkulapsia. Samalla rokotettiin ikäryhmiä myös tästä välistä.

Nykyään MPR-rokote annetaan neuvolassa 12–18 kuukauden iässä. Toinen annos annetaan kuuden vuoden iässä kuten aiemminkin.

9. Onko Suomessa aikuisia, joilla ei ole taudin sairastamisen tai rokotuksen tuomaa suojaa?

Pieni osa 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa syntyneistä voi olla ilman suojaa, jos he eivät ole myöhemmin hakeneet rokotusta.

Osa on voinut saada rokotuksen myöhemmin sairaanhoito-oppilaitoksessa, synnytyslaitoksella tai varusmiespalveluksessa.

Valtaosalla 1960-luvulla ja sitä ennen syntyneistä on sairastamisen tuoma suoja. On arvioitu, että ainakin 98 prosentilla 1960-luvulla syntyneistä on suoja tuhkarokkoa vastaan.

10. Antaako sairastettu tauti tai rokotus elinikäisen suojan?

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan kyllä. Joskus harvoin MPR-rokotuksen saanut voi kaikesta huolimatta sairastua tuhkarokkoon, mutta altistuksen täytyy silloin olla voimakas.

Rokotetulla henkilöllä taudin oireet ovat tavallista lievempiä, eikä jälkitauteja esiinny. Rokotettujen ei ole myöskään todettu tartuttavan tautia edelleen.

MPR-rokotteen tuhkarokko-osa on nyt ollut maailmalla käytössä 50 vuotta, emmekä tiedä vielä, miten suoja hiipuu. Rokotuskattavuuden lisääntyessä suoja tautia vastaan voi heikentyä, sillä emme saa enää lisäsuojaa siitä, että tautia sairastetaan ympärillä.

On mahdollista, että tulevaisuudessa annetaan vielä kolmaskin MPR-rokote.

Asiantuntijana erityisasiantuntija Mia Kontio, infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL.

X