Eturauhassyöpään uusi tutkimusmenetelmä: Stockhom3 on PSA-testiä tarkempi

Eturauhassyövän diagnosointi on epätarkkaa ja kivuliasta. Virheitä ja turhien koepalojen tarvetta kitketään uuden testin avulla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eturauhassyövän diagnosointi on epätarkkaa ja kivuliasta. Virheitä ja turhien koepalojen tarvetta kitketään uuden testin avulla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Eturauhassyövän diagnosointiin on kehitetty Tukholman Karoliinisessa instituutissa uusi, aiempaa tarkempi menetelmä. Nykyisessä menetelmässä on huomattavia heikkouksia.

Nykyisen eturauhassyöpätutkimuksen ensimmäinen askel on verikoe, jolla mitataan eturauhasesta vereen erittyvän prostataspesifisen antigeenin eli PSA:n pitoisuus.

Kohonnut PSA-arvo voi viitata eturauhassyöpään

Mikäli PSA-arvo on kohonnut, se voi viitata eturauhassyöpään. Seuraavaksi urologi tunnustelee eturauhasta ja päättää koepalojen ottamisesta. Ne otetaan eturauhasesta 12 neulalla peräaukon kautta suolen seinämän läpi.

”Koepalojen otto on kivulias toimenpide, joka voi aiheuttaa tulehduksia. Kolmisen prosenttia potilaista saa niin vakavan verenmyrkytyksen, että se vaatii sairaalahoitoa ja antibiootteja. Puolet tulehduksista aiheuttaa resistentti bakteeri”, Tukholman Karoliinisen instituutin syöpätutkimuksen professori Henrik Grönberg sanoo.

Uuteen Stockholm3-testiin kuuluu aiempaa tarkempi verianalyysi, jolla voidaan vähentää koepalojen tarvetta.

Eturauhasia pitää tutkia säännöllisin väliajoin jotta syöpä löydetään ajoissa.

© iStock

Vuosittain Suomessa lähes 5 000 uutta syöpätapausta

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa diagnosoidaan lähes 5 000 uutta tapausta.

Hitaasti etenevän eturauhassyövän viiden vuoden eloonjäämisennuste on paikallisessa syövässä yli 90 prosenttia ja levinneessä syövässä noin 33 prosenttia.

”Eturauhassyövässä pelottavaa on, että se ei usein oireile ennen kuin on myöhäistä. Potilas saa oireita vasta kun syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön. On yleinen väärinkäsitys, että virtsaamisvaivat olisivat merkki syövästä”, Grönberg kertoo.

Stockholm3-testi tunnistaa enemmän aggressivisia eturauhassyöpiä

Verinäytteen perusteella tehtävä perinteinen PSA-testi ei erota hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua syövästä. Lisäksi aggressiivista eturauhassyöpää sairastavan PSA-arvo voi olla normaali.

Uusi Stockholm3-testi taas tunnistaa 20 prosenttia enemmän aggressiivisia eturauhassyöpiä kuin PSA-testi.

Eturauhassyöpään on kehitetty PSA-testiä tarkempi Stockholm3-testi.

© iStock

STHLM3-testi on PSA-testiä tarkempi

Stockholm3-testissä analysoidaan viiden eri proteiinin ja noin sadan geenimerkin avulla aggressiivisen eturauhassyövän todennäköisyyttä. Tarkkuus on PSA-testiä parempi.

Verinäyte analysoidaan tietokonealgoritmin avulla. Tämä ei Grönberbin mukaan ollut mahdollista vielä viisi vuotta sitten.

”Viidestä positiivisesta PSA-tuloksesta neljä on virheellisiä. Stockholm3-testin positiivisista tuloksista virheellisiä on kolme viidestä. Kun tähän yhdistetään uusi MRI-magneettikuvaus, kasvaimet saadaan paikannettua niin tarkasti, että koepaloja tarvitaan enää 2–3 entisen 12 näytteen sijaan,” Grönberg sanoo.

Stockholm3 -testi karsii turhat syöpäepäilyt jo varhaisvaiheessa ja voi näin vähentää kivuliaiden ja tulehduksia aiheuttavien koepalojen tarvetta.

Tekoäly auttaa tulevaisuudessa syöpäepäilyjen paikantamisessa

Eturauhassyövän tutkimuksen seuraava iso askel tulee Henrik Grönbergin mukaan olemaan tekoälyn käyttö Stockholm3-testin, magneettikuvien ja kliinisen potilasdatan analysoinnissa, jolloin saadaan nykyistä parempi tarkkuus syöpäepäilylle.

Eniten mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen Grönberg näkee kasvaimien paikantamisessa magneettikuvista, joiden analysointi vaatii kokeneeltakin lääkäriltä huomattavaa asiantuntemusta. Karoliininen instituutti on käynnistänyt tästä tutkimusprojektin.

Karoliininen instituutti on edelläkävijä

Karoliinisessa instituutissa vuosina 2012–2015 kehitetty Stockholm3-testi on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa se on tehty jo 60 000 miehelle. Suomessa sitä on testattu syksyllä 2017 Karoliinisen instituutin ja lääkärikeskus Mehiläisen yhteisessä Fin3-tutkimuksessa.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 11/2017.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X