Tuoko ilmastonmuutos tappavat trooppiset kuumetaudit Suomeen? ”Lääkeresistentin malarian leviäminen on erittäin suuri uhka” - Onneksemme kylmät talvet koettelevat hyttysiä
Malarian leviäminen Suomeen vaatisi mittavaa elintason romahtamista tai kylmien talvien häviämistä. Muutamista vuosista ei kuitenkaan puhuta, vaikka ilmasto lämpenisikin.
Malaria ja muut hyttysten levittämät kuumetaudit yhdistetään yleensä trooppisiin maihin. Harva tietää, että malaria eli horkka on ollut myös Suomessa aina 1900-luvun alkuun asti yleinen tartuntatauti.
Helsingin yliopiston immunologian professorin Seppo Meren mukaan malarian laaja paluu ja leviäminen vaatisi kymmeniä vuosia ja ainakin noin viiden asteen keskilämpötilan nousun.
”Se on teoriassa mahdollista, sillä meillä on hyttyslaji, joka voi kantaa ja levittää malariaa – ei vaarallisinta muotoa välttämättä, mutta lievempiä. Se vaatisi Suomessa kuitenkin sitä, että kylmät talvet häviäisivät.”
Malariahyttynen viihtyy kuumilla kosteikoilla
Huomattavasti todennäköisempää on malarian leviäminen Etelä-Eurooppaan, missä otolliset olosuhteet ovat jo nyt, kuten Turkissa, Kreikassa ja Italiassa.
”Siellä on kuumaa ja kosteaa – hyttysten tarvitsemia kosteikkoalueita. Satunnaisia tapauksia on jo ollut ja voi olla jatkossakin, mutta laajempaa leviämistä tuskin. Sitä pystytään aika tehokkaasti kontrolloimaan”, Meri sanoo.
Vaikka ilmasto lämpenee, ei keskilämpötilan nousun vauhti riitä malarian leviämiseen Pohjois-Eurooppaan.
”Se vaatisi useamman asteen keskimääräisen lämpötilan nousun. Sitä on vähän vaikea sanoa, mutta nyt yritetään hillitä ilmastonlämpenemistä 1,5 asteeseen niin, siihen verrattuna 5 asteen nousu olisi jo hyvin merkittävä malarian kannalta”, Seppo Meri pohtii.
Sen sijaan muut trooppiset kuumetaudit, kuten denguekuume tai chikungunya, voisivat levitä maltillisemmankin lämpenemisen seurauksena.
Malariaa levittävät yöaikaan äänettömästi lentelevät Anopheles-suvun hyttyset eli tutummin horkkahyttyset. Denguekuumetta ja muita veriteitse siirtyviä virustauteja levittävät tietyt päiväsaikaan aktiiviset hyttyslajit.
Hyttyset tarvitsevat seisovaa vettä lisääntyäkseen. © iStock
Malarian ja muiden trooppisten kuumetautien leviäminen vaatii riittävää väestöntiheyttä
Hyttysten levittämien tautien elinehto on kuitenkin riittävä väestöntiheys. Suomestakin malaria hävisi, kun perheen lapsiluku pieneni ja ihmiset alkoivat nukkua omissa makuuhuoneissaan kuivissa sisätiloissa.
”Pitää olla tietty tiheys ihmisiä, jotka kantavat malariaa ja tietty tiheys myös hyttysiä, jotka voivat levittää sitä. Nämä rajoittavat ja melkein estävät sen tulon Suomeen ainakin näin lähiaikoina.”
Käytännössä kukaan ei sairasta malariaa riittävän pitkään, jotta tauti voisi elää talven yli ihmisväestössä, eivätkä malariaa kantavat hyttyset elä niin kauan, että voisivat talvehtia Suomen nykyolosuhteissa.
”Vaatii aika ison ilmastonmuutoksen ennen kuin malaria tänne tulee. Muita hyttysten levittämiä tauteja kyllä voi levitä ja on levinnytkin paljon laajemmalle.”
Muun muassa denguekuume voi levitä uusille alueille, jos suuria määriä virusta kantavia ihmisiä liikkuu paikasta toiseen, missä on potentiaalisesti tautia levittäviä hyttysiä.
Yksittäisiä sairastumistapauksia voivat aiheuttaa esimerkiksi lentokoneen mukana liikkuvat taudinlähdettä kantavat hyttyset. Populaatiota nämä harvoin kuitenkaan pääsevät muodostamaan. Laajempi leviäminen vaatisi sitä, että uudessa paikassa olisi valmiiksi hyttysiä, jotka ovat otollisia levittämään tautia sairastuneesta ihmisestä toiseen.
Tropiikin malarialoiset ovat entistä vastustuskykyisempiä lääkkeille
Malariaa on tällä hetkellä pääasiassa tropiikissa. Suurin malaria-alue sijaitsee Afrikan keskiosissa Saharan eteläpuoliselta alueelta Zimbabwen, Sambia, Mosambikin ja Angolan korkeudelle.
Malariaan sairastuu vuosittain jopa yli 200 miljoona ihmistä, joista kuolee vuosittain noin 400 000. Kuolemaan johtava malaria saa alkunsa Afrikasta 90 prosentissa tapauksista. Suurin osa kuolleista on alle 5-vuotiaita lapsia.
Rajua malaria on myös Etelä-Amerikassa Amazonin sademetsän alueella ja Kaakkois-Aasiassa. Käytännössä malaria rajoittuu maailmalla kääntöpiirien väliselle alueelle.
Meren mukaan Etelä-Afrikassa tai Arabian niemimaalla malariaa ei juurikaan esiinny, ja Intiassa tavataan enimmäkseen taudin lievempiä muotoja.
Kaakkois-Aasiassa on kuitenkin entistä enemmän malarian hoitoon käytettäville lääkeaineille, artemisiniinille ja piperakiinille vastustuskykyisiä malarialoisia, mikä herättää pelkoa resistenssin leviämisestä Afrikkaan.
The Guardian kertoo, että jopa 80 prosenttia yleisimmistä malarialoisista on tutkimusten mukaan vastustuskykyisiä kahdelle yleisimmälle malarialääkkeelle Thaimaassa, Vietnamissa ja Kambodžassa.
”Lääkeresistentin malarian leviäminen on erittäin suuri uhka, sillä lääkkeitä hoitoon ei ole kauhean paljon tällä hetkellä”, immunologian professori Seppo Meri sanoo.
Malariahyttysiltä voi suojautua tehokkaasti hyttysverkolla. © iStock
Suojaudu estolääkityksellä, jos seikkailet viidakossa malarialueella
Jos suunnittelee reissaavansa malaria-alueilla kaupunkialueiden ulkopuolella viidakoissa tai maaseudulla, kannattaa suojautuminen malarianestolääkityksellä.
Yöaikaan hyttysiltä kannattaa suojautua lisäksi verkolla ja päivisin hyönteisiltä suojaavalla vaatetuksella.
”Mitä pidempään malaria-alueella on, sitä suurempi on riski sairastua tietenkin ja jos ei käytä estolääkitystä, se lisää riskiä.”
Malarian leviämisriskistä Suomeen ei tarvitse kuitenkaan olla vielä huolissaan.
”Antibioottiresistenssi ei sinänsä lisää taudin leviämisriskiä. Se lisää vain sairastumisriskiä ja kuolemanriskiä, jos tautia lähdetään hoitamaan sellaisella antibiootilla, joka ei tehoakaan tautiin – siinä on suurin uhka”, Seppo Meri kertoo.
Jos malaria kuitenkin vuosikymmenten tai -satojen kuluessa leviäisi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen, Meren mukaan se menestyisi maamme kosteilla suoalueilla.